Puuro lusikalla seinään ja muita taitoja, joita opin kaksivuotiailta lapsiltani observoidessani heitä päivän ajan

Puuro lusikalla seinään ja muita taitoja, joita opin kaksivuotiailta lapsiltani observoidessani heitä päivän ajan

Teksti Jutta

Kun kolme pientä taaperoa yhdistää voimansa, voi lopputulos olla mitä tahansa. Kun kolme pientä taaperoa hukuttaa haleihin, sydän heittää kuperkeikkaa. Tarkkailen taaperoideni elämää päivittäin, mutta yhtenä päivänä talletin kaiken erittäin tarkasti mieleeni.

Kun kello lyö 5.59, on aika nousta ylös. Koska yksin ei ole kiva olla hereillä, kannattaa herättää muut perheenjäsenet. Tässä tapauksessa ensimmäinen herääjä nukkuu ilman laitaa, joten siskojensa herättelyjen jälkeen hän tepsuttaa vanhempien väliin jatkamaan uniaan.

Vaikka vaippa olisi yön jälkeen kuiva, ei kannata periaatteestakaan pissata pottaan. Ei, vaikka potta olisi television edessä ja aamupiirretyt silmien edessä vilisemässä. Kannattaa juosta pakoon ja tehdä tarpeensa esimerkiksi eteisen nurkassa oleviin isän aamutossuihin. Sitten voikin kävellä tyytyväisenä vaippa kädessä vanhemman luokse.

Aamupuuro maistuu paremmalta siskon lautaselta tai kädestä. Sitä on myös ihana hieroa kasvoihin – ihan samalla tavalla, miten äiti levittää päivittäiset Niveat naamaan. Mukissa voi huljutella sormet ja vettä voi pärskiä niin, miten isä pelleilee suihkussa.

Kaksivuotiaiden kanssa ei tarvita kelloa. Ajankulu selviää leikkejä laskemalla. Se on tasan kymmenen ja puoli minuuttia, kauanko taaperomme jaksavat keskittyä samoihin hommiin. Keittiölelut, autot, muovieläimet, palikat, pallomeri, tunneli, sutsisatsat ja leijonanmetsästykset, sohvalla hyppely, nuket ja kas, onkin ruoka-aika!

Ennen päiväunia pottaistuminen tuottaa tulosta ja ihastelemme rivissä tuotoksia. Jokainen marssii pottansa kanssa kuninkaallisesti WC-pöntölle ja kippaa tavarat veteen. Seuraavaksi sekaan lentääkin WC-paperirulla, pikkuhousut ja isän aamutossu.

Päiväunipaini on lajeista jaloin. Sen tuoksinnassa vaipat lentelee kaaressa, jos taaperon päälle ei ole pukenut sekä bodya että housuja. Mikään ei ole parempaa kuin vaipan irrotus kaksivuotiaidemme mielestä. Kestovaippojen nepparit napsahtelevat ja tarranauhat rasahtelevat kuorossa. Tässä tilanteessa hermoromahdukselle ei tule antaa sijaa, vaan peitellä taaperot, silitellä heitä ja laulaa tuutulaulu-cd:n mukana.

Iltapäiväulkoilu pitää yleensä sisällään vesilätäköistä juomista ja hiekan syömistä. Siihen kuuluu olennaisesti myös käpyjen keräily, eväiden nauttiminen, oravien ihastelu, tuntemattomille morjestelu ja käsineiden heittely.

Kello 17.00 kokoonnumme olohuoneen sohvalle, on Pikku Kakkosen aika. Pienet ihmiset kaivautuvat syliin ja taputtavat hihkuen sopivissa kohdissa. He silittelevät toisiaan, ja välillä vaihtavat keskenään pusuja ja haleja. Näissä tilanteissa päivän kiukut ja uhmat unohtuvat.

Iltapuuron viimeiset lusikalliset mäjähtävät seinään lusikoiden kera. Kolme pientä puurovatsaa nauraa kippurassa. Maito loiskahtelee mukeista lattialle kippistelyn lomassa. Lattiaan jää sukat kiinni.

Iltapesut ja viimeiset juoksut ympäri kämppää. Kolme punahiuksista hobittia hyppii sohvalta lattian eteen levitetyille tyynyille uudestaan ja uudestaan. Lopulta yksi heistä hieroo silmiään ja lähtee raapimaan makuuhuoneen ovea. Kaksi seuraa perässä ja lopulta he koputtavat rivissä makuuhuoneensa ovea.

Tuutulaulut tulille ja on aika halien, pusujen ja peittelyjen. Pienet varpaat pilkistävät peittojen alta ja jokaisen kainaloon puristuu oma unilelu. Yksi toisensa jälkeen he nukahtavat, ja lopulta tasainen tuhina valtaa lapsien makuuhuoneen.

Jutta

Jutta

Synnytin kolme lasta neljään ja puoleen minuuttiin - mikä sinun erityistaitosi on? Olen 29-vuotias Jutta ja tuon esiin ihan "tavallista" lapsiperhearkea ihan "tavallisessa" kolmoslapsiperheessä. Luotsaamme arkea sulka päässä 220 senttiä pitkän aviopuolisoni kanssa huumorin ja rakkauden voimin.