Tiesitkö, että sinä vanhempana toimit alaikäisen lapsesi edunvalvojana? Se tarkoittaa sitä, että sinun tulee edunvalvojan ominaisuudessa hoitaa lapselle kuuluvaa omaisuutta suunnitelmallisesti ja huolellisesti.
Lapsen omaisuutta (esimerkiksi hänelle annettuja lahjoja tai hänen nimissään olevia sijoituksia ja säästöjä) voidaan käyttää vain lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin ja hänen hyödykseen, kuitenkin huomioiden myös vanhemmilla oleva elatusvastuu.
Mikään tai kukaan ei velvoita yhtäkään vanhempaa kerryttämään omalle lapselleen minkäänlaista pesämunaa. Mikäli kuitenkin oma taloutesi on sillä tolalla, että tilillesi kasaantuu joka kuukausi edes pikkuisen ylimääräistä mammonaa, kannattaa ainakin tuumata lapselleen säästämisen aloittamista. Nyt jos mietit, että miksi ihmeessä, niin lue toki vielä vähän pidemmälle.
Sen lisäksi, että säästäminen on merkittävä osa talouskasvatusta, on lapselle säästäminen pohjimmiltaan hyvin helppoa: sen kun laittaa parikymppiä kuussa lapsen tilille. Vaikkei tililtä maksettaisi yhtään korkoa (kuten tilanne yleensä tänä päivänä on), saa silti kerrytettyä lapselle useamman tuhat euroa 18-vuotislahjaksi. Säästämisen voi myös tehdä itselle helpoksi automatisoimalla rahan siirrot kuukausittaisiksi omalta tililtäsi lapselle. Ja mikseipä vaikka lapsilisää laittaisi samoin tein suoraan lapsen tilille?
Mikäli perinteinen nollakorollinen säästötili ei miellytä ja tavoittelet piltillesi suurempia summia, voit myös säästää lapsen nimissä erilaisiin rahastoihin tai hankkia osakkeita. Näin on mahdollista päästä käsiksi korkoa korolle -ilmiöön. Mistä kummasta siinä sitten oikein on kyse? Kun sijoitat rahaa, se kasvaa korkoa vuodessa X prosenttia. Mikäli et nosta saatua korkoa itsellesi käyttöön vaan annat sen muhia tilillä, saat seuraavana vuonna korkoa myös jo aiempana vuonna/vuosina saavuttamillesi koroille, etkä pelkästään sille summalle, jonka aivan alussa sijoitit. Eli, saat korkoa myös koroillesi.
Keskimääräisesti osakkeista saatava korko on noin 5,1 prosenttia globaalisti. Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa lapselle sijoittaminen aloitetaan vaikkapa 200 euron alkupanoksella ja sen lisäksi lapsen osakesalkkuun siirretään joka kuukausi vaikkapa lapsilisän verran rahaa. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin lapsella on hallussaan salkku, jossa on rahaa 31 446 euroa, josta tuoton osuus on 10 752 euroa (laskettu 5 % korolla ja 0,6% hallinnointi- ja säilytyspalkkiolla). Ei kuulosta ollenkaan hassummalta vai mitä? Mikäli olet kiinnostunut laskemaan erilaisia sijoitusskenaarioita, kannattaa googletella ”sijoituslaskuri”, jolloin löydät erilaisia apuvälineitä numeroiden pyörittämiseen. Jos taas mietit osake-/rahastosijoittamisen olevan vain isoja euroja takovien pankkiirien hommaa, suosittelen päivittämään kyseistä mielikuvaa nykyaikaan perehtymällä aiheeseen enemmän. Trust me, se ei ole niin vaikeaa.
Lapselle säästämisestä puhuttaessa usein joku nostaa aina esiin tietäväisyyskortin siitä, kuinka käy takuulla niin, että se 18 vuotta täyttänyt nuori aikuinen sitten hassaa ne rahat baareihin ja bilettämiseen ja ostaa auton ja romuttaa sen kuitenkin heti ja sitten onkin jo rahapula, joten mitä järkeä on säästää vuosia rahaa toisen tuhlattavaksi? Uskon, että oikeanlaisella ja kulloiseenkin ikäkauteen sopivalla talouskasvatuksella lasta ja nuorta voidaan ohjata toimimaan järkevästi tilanteessa, jossa hän saa avaimet käteen omaan sijoitussalkkuunsa. Ja jos hän sitten kaikesta opista ja ohjauksesta huolimatta päättää bailata tilin sileäksi, niin entä sitten? Omatpahan ovat rahansa. Ehkäpä hän sitten jossain vaiheessa rahapulassa huomaa, että olisi kannattanut toimia toisin.
Ei vielä kommentteja