Teksti: Mami Mixtuura
Lastenohjelmien alkaminen telkkarista on päivän ihana hetki, jolloin jälkikasvu istuu rauhassa sohvalla. Ohjelmat opettavat monenlaisia asioita: hyviä, mutta myös pahoja. Lapset ottavat herkästi vaikutteita nähdystä sisällöstä ja saattavat toimia samalla tavalla. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu lastenohjelmissa esiintyviä tunteita ja mitä lapset voivat niistä oppia. Osa ohjelmista jättää paljon asioita katsojan oman tulkinnan varaan eikä aina selviä, että nähty käytös on ollut huonoa. Keskusteleminen ohjelman sisällöstä yhdessä lasten kanssa olisi monesti tärkeää.
Lapsenohjelmat ovat monessa perheessä arjen pelastus. Sohvalle hetkeksi istuessaan lapset mahdollistavat aikuiselle rauhallisen hetken valmistaa esimerkiksi päivällistä. Media vaikuttaa ja kasvattaa lapsia monella tavalla, eikä sitä aina tule sen enempää ajateltua. Jälkikasvu näkee ja kuulee ohjelmissa monenlaista -myös tunnetaitoja opitaan huomaamatta. Nähtyjen ohjelmien kautta lapset ottavat herkästi mallia omaan elämään -eikä kaikki nähty toiminta suinkaan ole hyvää käytöstä. Riittääkö se, että lapset katsovat ohjelmia ilman aikuista vai olisiko syytä jälkikäteen keskustella nähdystä sisällöstä ja sen aiheuttamista tunteista?
Kiinnitä huomiota ikärajoihin
Lastenohjelmia on monenlaisia ja monen ikäisille suunnattuja. Asetetut ikärajat eivät suinkaan ole tuulesta temmattuja vaan kertovat mitä nuoremmille katsojille sisältö voi olla kehitykselle haitallista. Tämän lisäksi lapset ovat yksilöitä, eikä suositusikäraja automaattisesti tarkoita että kaikille sen ikärajan saavuttaneille katsominen olisi automaattisesti hyväksi. Tämänkin vuoksi kannattaa kuulostella lasta ja keskustella hänen kanssaan nähtyjen ohjelmien aiheuttamista tunteista. Jo pienikin lapsi osaa sanoa, jos jokin ohjelma on aiheuttanut esimerkiksi pelkoa eikä sellaista ole järkevää enää jatkossa lapselle näyttää.
Lastenohjelmien tunneskaalaa
Milja Ikosen pro gradu -tutkielmassa luokanopiskelijaopiskelijat ovat havainnoineet lastenohjelmissa esiintyviä tunteita. Tutkimukseen osallistujat katsoivat suosituimpia lastenohjelmia ja listasivat ylös ohjelmissa nähtyjä ja havaittuja tunteita. Kävi ilmi, että lapsille suunnatut ohjelmat sisältävät paljon monenlaisia tunteita: positiivisia ja negatiivisia. Myös taustamusiikki saa katsojan kokemaan monenlaisia tunteita. Ohjelmat ovat helppo väylä tunnetaitojen oppimiseen. Tutkielmasta kävi ilmi mitä lapset voivat oppia ohjelmista ja millaisia negatiivisia vaikutuksia ohjelmilla voi olla.
Mitä lapsi voi oppia ohjelmista?
1. Lastenohjelmat opettavat sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Tunteita on paljon ja niitä ylikorostetaan, jolloin lapsi huomaa ne helposti.
2. Ohjelmissa reagoidaan esitettyihin tunteisiin. Lasten on mahdollista oppia ohjelmien välityksellä omien tunteiden näyttämistä ja muiden tunteisiin reagoimista.
3. Ohjelmat opettavat miten nähdyt tunteet vaikuttavat sen jälkeisiin toimintoihin.
Mahdollisia negatiivisesti vaikuttavia asioita
1. Luokanopiskelijaopiskelijat pohtivat, voiko tunteiden liioittelu vaikuttaa haitallisesti ja opettaa lapsen liiankin dramaattiseksi omien tunteiden ilmaisijaksi?
2. Ohjelmissa näytetään paljon kiusaamista. Ymmärtävätkö lapset millaiset asiat ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Ottaako lapsi haitallisia vaikutteita omaan käyttäytymiseensä, koska ohjelmista ei aina käy ilmi, että esitetty käyttäytyminen on huonoa.
3. Lapsi saattaa oppia ohjelmien kautta vääristynyttä moraalikuvaa, koska esimerkiksi pilkka ja vahingonilo näytetään joissakin ohjelmissa hyvinä asioina eikä asiaa aina korjata ohjelmassa. Jos kukaan ei lapsen kanssa asiasta myöhemmin keskustele, voi hänelle jäädä väärä mielikuva käytöksen sopivuudesta.
Millaisia tunnetaitoja lapsesi katsomat ohjelmat opettavat? Pitäisikö vanhemman keskustella lapsen kanssa lastenohjelman sisällöstä?
Myös nämä artikkelit saattavat kiinnostaa sinua:
Tunnetaidot eivät synny itsestään: 5 ideaa tunnetaitojen harjoitteluun
Näitä lastenohjelmia vanhemmat eivät voi sietää -Yksi ohjelma ylitse muiden
