Muskari eli musiikkileikkikoulu on monelle lapselle ja aikuiselle tuttu paikka. Siellä saa helposti ja luontevasti kosketuksen musiikkiin sekä samalla mahdollisuuden tutustua myös muihin ihmisiin. Sosiaaliset taidot karttuvat huomaamatta ja siitä on paljon hyvää myös kehityksen kannalta.
Moni vanhempi uskaltautuu vauva- tai pikkulapsivuosien aikana kokeilemaan muskariin osallistumista. Se onkin hyvä paikka tutustua muihin samassa elämänvaiheessa oleviin ihmisiin ja lapset saavat mahdollisuuden tavata ja tehdä kivoja juttuja ikätovereiden kanssa.
Kynnys mukaan lähtemiseen on tehty mahdollisimman matalaksi. Riittää, kun tulee paikalle jälkikasvun kanssa rennolla asenteella. Muskariryhmät ovat usein suunniteltu tietynikäisille lapsille, jotta niistä saa parhaan hyödyn irti. Vauvamuskarissa vanhemmat pääsevät osallistumaan yhdessä vauvojen kanssa. Isompien lasten ryhmissä lapset touhuavat paljon jo itsenäisemmin ja monesti pääsevät kokeilemaan myös soittimilla soittamista.
Harrijakitara.com-sivuston kirjoituksessa kerrotaan, että muskari on alun perin suomalaisten keksimä ja niitä on järjestetty jo 1960-luvulta lähtien. Aluksi muskareita järjestettiin lähinnä Helsingin seudulla, mutta muutaman vuosikymmenen aikana se tuli tutuksi jutuksi ympäri Suomen. Nykyään muskareita järjestetään monissa eri paikoissa, esimerkiksi päiväkodeissa, seurakunnissa ja musiikkiopistoissa. Oman kaupungin tarjontaa kannattaa tutkia esimerkiksi internetin välityksellä tai tutuilta kyselemällä.
Mitä muskarissa tehdään?
Muskareissa pääpaino on musiikilla ja laululeikeillä. Ohjaaja on valmistellut tunnin etukäteen ja miettinyt soitettavat kappaleet ja leikittävät laulut. Toki toisinaan lasten omia toiveitakin saatetaan kysellä. Usein muskari alkaa alkulaululla ja päättyy loppulauluun. Monesti mukana on alkuvaiheessa nimilaulu, jossa lauletaan jokaisen osallistujan nimet ja saadaan paikalla olijat tutustumaan helposti toisiinsa. Muskarin aikana liikutaan ja leikitään monella tavalla.
Usein lapset pääsevät myös tuottamaan itse musiikkia ja kokeilemaan mielenkiintoisia soittimia tai muita välineitä, joilla saa tuotettua helposti ääntä ja musiikkia. Pienikin lapsi osaa tuottaa esimerkiksi puukapuloiden avulla musiikkia.
Musiikki on monella tavalla hyvä juttu
Ylen Uutisten kirjoituksessa väitöskirjatutkija Tanja Linnavalli kertoo, että musiikki voi vaikuttaa hyvällä tavalla muun muassa lasten kielellisiin taitoihin. Lisäksi sosiaaliset taidot kehittyvät, kun musiikkiharrastusta toteutetaan ryhmässä toimimalla. Aivoliiton sivustolta selviää, että pidempään jatkuva muskariharrastus on hyväksi sanavarastolle ja äänteisiin liittyville taidoille. Tämä voi liittyä siihen, että laulujen kautta on helppo oppia uutta sanastoa ja lasten kuulokyky tarkentuu myös. Täältä voit lukea lisää musiikin hyvistä vaikutuksista lapsen kehityksen kannalta.
Oletko sinä tai lapsesi käynyt muskarissa?
Teksti: Mami Mixtuura
