Yhä harvempi vauva kastetaan nykyajan Suomessa

Kuva: ariesa66 / Pixabay

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten valtaosa suomalaisista vauvoista kastettiin ja liitettiin seurakunnan jäseneksi. Viime vuosien aikana on uutisoitu siitä, että kastettavien lasten määrä on vähentynyt huimasti. Ennen oli harvinaista se, että kastejuhlaa ei vietetty eikä vauva saanut kastetta. Aika näyttää, että onko tulevaisuudessa yhä harvinaisempaa se, että on saanut kasteen lapsena.

Seurakuntalainen-lehdessä on esitetty tilastojen antaman tiedon valossa väite, että viimeiset suomalaiset kasteen saavat vauvat viettäisivät ristiäisiä vuonna 2056. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että kastettavien lasten määrä vähenisi yhtä kovalla vauhdilla, mitä se on tehnyt viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Kirjoituksesta selviää, että kasteiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja kiihtyvällä tahdilla.

Miksi kastettavien lasten määrä on vähentynyt?

Seurakuntalainen-lehden kirjoituksesta selviää mahdollisia syitä ilmiölle. Rakenteelliset tekijät voivat estää kasteen saamisen, jos vauvalle ei esimerkiksi löydy riittävää määrää soveltuvia kummeja tai vanhemmilla on näkemyseroja lapsen kastamiseen liittyen. Näiden lisäksi lapsen kastamiselle voi olla muita esteitä. Monessa perheessä päätetään nykyään olla kastamatta lasta, vaikka mitään esteitä asialle ei olisikaan. MTV Uutisten kirjoituksessa todetaan, että kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut eikä yleensä kirkkoon kuulumattomat vanhemmat ota lapselleen kastetta.

MTV Uutisten kirjoituksessa nostetaan esiin myös se näkökulma, että monet vanhemmat haluavat nykyään antaa lapselleen päätösvallan kirkkoon kuulumisesta. Näin ajattelvat vanhemmat haluavat, että lapsi tekee itse päätöksen, kun hän on riittävän vanha ymmärtämään asioita ja päättämään, että haluaako ottaa kasteen ja liittyä seurakuntaan.

Nimiäisten yleistyminen

Nimiäiset on juhla, jossa läheisille paljastetaan vauvan nimi ja nämä tilaisuudet ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Toisinaan nimi pidetään visusti salassa ja paljastetaan vasta tässä juhlatilaisuudessa. Tämä juhlatilaisuus muistuttaa monelta osin perinteistä kastejuhlaa, mutta merkittävin ero on se, että lasta ei kasteta. Seurakuntalainen-lehdestä selviää, että toisinaan nimiäisiin halutaan kutsua mukaan pappi siunaamaan lasta, vaikka lasta ei kastettaisikaan.

Nimiäisissä on usein puhe, jonka yhteydessä lapsen nimi kerrotaan juhlavieraille. Tavallisesti luvassa on myös kakkukahvit ja vapaata seurustelua. Juhlavieraat haluavat usein muistaa vauvaa lahjoilla. Vauvalle halutaan toisinaan valita henkilöt, jotka toimivat kummien kaltaisessa tehtävässä, vaikka heistä ei tässä tapauksessa tulekaan ”virallisia kummeja”. Jos kummit halutaan valita, niin hyvä asia siinä on ainakin se, että lapsi ei joudu kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta, jos hänellä ei ole kummeja ja kaikilla muilla tuttavilla on.

Mitä ajatuksia teksti sinussa herättää?

Teksti: Liisa

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.