Syntyvyyden lasku on puhuttanut viime vuosina. Vuonna 2020 syntyvyys alkoi kasvaa vuosien laskun jälkeen, mutta viime vuonna synnytysten määrä lähti parin vuoden tauon jälkeen jälleen laskusuuntaan.
Väestöliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto ja tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry vaativat yhteiskunnalta voimakasta satsaamista lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseen, jotta syntyvyys saataisiin kasvuun. Järjestöjen mukaan syntyvyyskeskustelun rinnalle tulee nostaa ymmärrys tahattoman lapsettomuuden yleisyydestä sekä laaja-alaisista lapsiperheellistymisen esteistä.
Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Numeroiksi muutettuna määrä on 300 000. Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savion mukaan tahaton lapsettomuus on yhä tabu ja kipeä aihe, josta usein vaietaan.
”Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa lapsettomuuden kohtaavan kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen ja tulevaisuudensuunnitteluun. Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja ymmärrä tahattoman lapsettomuuden tuomia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia”, hän sanoo tiedotteessa.
Järjestöjen mukaan yhteiskunnassa käytävä syntyvyyskeskustelu syyllistää hedelmällisessä iässä olevia. Keskustelussa ei oteta huomioon lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien eriarvoisuutta. Savion mukaan on tärkeä ymmärtää, että lapsitoiveen toteutuminen ei ole kaikille mahdollista.
”Yksilöllä voi olla taustalla esimerkiksi taloudellisia tai terveydellisiä haasteita, joita yhteiskunta ei tunnista. Esimerkiksi ilman kohtua syntyneiden, kohdun menettäneiden, itsellisten miesten ja miesparien lapsitoivetta ei tueta lainkaan”, Savio muistuttaa.
Hedelmöityshoidoista ja sijaissynnytyksistä apukeinoiksi
Väestöliitto määrittelee tahattoman lapsettomuuden kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Järjestöjen mukaan syntyvyyden kasvu tarvitsee erityisesti lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien vahvistamista ja esteiden poistamista. Tähän järjestöt tarjoavat erilaisia keinoja, joista yksi on julkisen terveydenhuollon tarjoamien hedelmöityshoitojen resurssien lisääminen. Hedelmöityshoitoja saatavuutta pitäisi korostaa perhemuodosta riippumatta.
”Resurssien puute johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista, koska jonot ovat niin pitkät. Hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta”, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sanoo tiedotteessa.
Toinen keino on ei-kaupallisten sijaissynnytysten mahdollistaminen Suomessa. Järjestöjen mukaan niiden lähtökohdaksi tulee asettaa selkeä toimintamalli, joka varmistaa lapsen oikeudet, turvaa sijaissynnyttäjän aseman ja itsemääräämisoikeuden sekä selkeyttää aiottujen vanhempien roolin ja vastuun.
Järjestöjen mukaan lähtökohtana on myös, että sijaissynnytystä koskeva sääntely toteutuu sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen.
Järjestöt toteavat, että on ensisijaisen tärkeää, että sijaissynnytyksestä säädetään selkeästi ja yhdenvertaisesti. Sijaissynnytyksestä on tekeillä selvitys Oikeusministeriössä.
Väestöliitto esittää myös nuorten terveystiedon opetukseen lisättäväksi lisääntymisterveyden ja hedelmällisyysneuvonnan sisältöjä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin mahdollisuuden saada tukea ja neuvoja lastensaannin ja perheellistymisen suunnitteluun. Lisäksi Väestöliitto esittää asiantuntijaryhmän perustamista koordinoimaan ja kehittämään lastensaannin tukemista ja hedelmällisyystietoisuuden edistämistä.
Teksti: Miia
