Nuoruusiän diabeteksenakin kutsuttu tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinituotannon sammumisesta. Terveyskirjaston mukaan sen syntyyn voivat vaikuttaa sekä perimä että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot. Diabetesliiton mukaan lasten diabetes on yleisempi Suomessa kuin missään muualla maailmassa.
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimus on havainnut tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden nousseen 16 prosentilla.
Ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus on lisääntynyt myös muualla maailmassa koronapandemian aikana. Helsingin yliopiston PEDIA-tutkimusryhmä on selvittänyt ilmiötä ja sen syitä lapsilla Suomessa.
”Diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymisen mekanismit ovat olleet epäselviä, ja keskustelua on käyty siitä, johtuuko lisääntyminen SARS-CoV-2-infektion suorasta vaikutuksesta, vai muista samanaikaisesti muuttuneista ympäristötekijöistä”, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip taustoittaa tiedotteessa.
Tutkimus osoitti, että vain hyvin harvalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneella lapsella tai nuorella oli elimistössään koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.
Vain viidellä vasta-aineita
Tutkimuksessa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta alle 15-vuotiailla suomalaisilla verrattiin kolmeen edeltävään samanpituiseen jaksoon. Koronaviruksen vasta-aineita tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla analysoitiin yhteistyössä professori Olli Vapalahden tutkimusryhmän kanssa.
Tutkimusaikana yhteensä 785 lasta sairastui tyypin 1 diabetekseen. Heistä ainoastaan viidellä, eli alle prosentilla kaikista sairastuneista, löytyi infektiosta johtuvia koronaviruksen vasta-aineita.
”Tutkimusta tulee jatkaa ja selvittää, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiotkin väestössä lisääntyivät”, Vapalahti toteaa.
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden nousu koronapandemian alkuaikana ei tutkijoiden mukaan todennäköisesti johdu koronaviruksen suorasta vaikutuksesta. Sen sijaan se saattaa liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja sosiaaliseen eristäytymiseen.
”Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta. Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen”, Knip selittää.
Rekisteristä korvaamatonta tietoa
Tutkimus perustui Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon. Kansallinen rekisteri on vuodesta 2002 lähtien kerännyt tietoa sekä näytteitä diabetekseen sairastuneista ja heidän perheenjäsenistään. Rekisteri kattaa tiedot yli 90 prosentista vastasairastuneista ja sitä ylläpitää HUS Helsingin yliopistollinen sairaala.
”Rekisteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimukselle korvaamatonta tietoa”, rekisterin vastuulääkärinä toimiva Knip kertoo.
Yleensä Suomessa sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta ja 1 500 yli 15-vuotiasta tyypin 1 diabetekseen. Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin, että hoitamaton tyypin 1 diabetes uhkaa lapsen henkeä, joten oireita huomattua on toimittava välittömästi.
Teksti: Miia
