Lasten puhelinten käyttö koulussa on herättänyt keskustelua viime aikoina. Aihe otti tuulta alleen erityisesti maanantaina 17. huhtikuuta esitetyn A-studion jälkeen. Kyseinen ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
Yhä pienemmillä lapsilla on oma puhelin: valtaosalla 5-6-vuotiaista on jo puhelin käytössään. Kouluissa puhelimet aiheuttavat ongelmia, kun oppilaat käyttävät puhelinta jopa kesken oppitunnin. Tämä puolestaan vaikuttaa oppimiseen.
”Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että jo puhelinten läsnäolo pöydällä vaikuttaa siihen, miten pystyy keskittymään älyllistä ponnistelua vaativaan hommaan, mitä koulutyö keskimäärin on”, nuorisolääkäri Silja Kosola sanoo Iltalehdessä.
Peruskoululaisten oppimistulokset ovat huonontuneet ja Suomen sijoitus oppilaiden osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on laskenut. Tilanteen taustalla on monia syitä, mutta Kosola näkee, että älypuhelinten käytön yleistymisellä on oma osansa. Nuorisolääkäri kannattaa Iltalehden mukaan kännykkäkieltoa kouluihin.
”Kännykän haitallisuudesta oppimiselle on paljon tietoa. Tämä olisi helppo lakimuutos, joka ei maksa mitään. Ei se ratkaise kaikkia lasten ja nuorten ongelmia, mutta miksei otettaisi sitä käyttöön yhtenä keinona”, Kosola toteaa.
Kosola kuitenkin tarkentaa, että tästä voitaisiin poiketa opettajan harkinnan mukaan esimerkiksi digitaitojen harjoittelun yhteydessä. Nuorisolääkärin mielestä nykyiset toimet, joilla oppilaiden kännykän käyttöön voidaan kouluissa puuttua, eivät ole riittäviä. Hän huomauttaa, että jo yksittäisen oppilaan ”kännykkähäröily” häiritsee kaikkia luokkakavereita.
Mitä alakoululainen tekee puhelimella?
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen ei näe, että laitteet kouluissa kieltävän lain hyväksyminen olisi todennäköistä tai kännykän keräämisen mahdollistaminen lailla oppitunnin alussa helpottaisi opettajan työtä. Laitteet voidaan kerätä suostumuksella jo nyt.
”Siellä missä tämä ei toimi suostumuksella, epäilen, että osa sanoisi, että ei ole kännykkää. Opettajalla ei ole oikeutta tutkia reppua tai taskuja. Monella on älykelloja ja muita erilaisia älylaitteita. Kauanko siihen menisi, että tunnin alussa tarkastetaan, mitä kenelläkin on ja saatiinko ne kerättyä pois”, Lahtinen pohtii.
Lahtisen mielestä koulun ja kodin välinen yhteistyö asiassa on erittäin tärkeää. Kotona voi olla tehokkaampia keinoja rajoittaa laitteiden käyttö myös koulupäivän aikana ja lisäksi on vanhemman päätettävissä, minkä ikäiselle koululaiselle puhelin hankitaan.
Kosola puolestaan uskoo, että kännyköiden häviäminen oppilaiden käsistä voisi vaikuttaa oppimiseen melko suorasti tai ainakin loisi edellytykset sille. Nuorisolääkäri myös ihmettelee, mitä alakouluikäinen tekee älypuhelimella. Somepalveluissa ikäraja on usein 13 vuotta ja on vaikea valvoa, mitä lapsi ylipäätään puhelimeltaan katselee.
”Onko helpompaa olla jämäkkä siinä kohtaa, kun päätetään, että ei vielä hankita lapselle älypuhelinta, vaan esimerkiksi vasta alakoulun päätyttyä. Vai ollaanko jämäköitä silloin, kun lapsella on puhelin ja pitäisi valvoa, mitä sisältöä lapsi kuluttaa ja meneekö laite illalla tarpeeksi ajoissa kiinni”, Kosola miettii.
”On hassua, että Suomessa perusoletus on, että ekaluokkaisella on älypuhelin”, hän päättää.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
