Lukio-opintojen keskeyttämistä on pidetty lukiolaisten hyvinvointia kartoittavissa tutkimuksissa ei-toivottuna ja riskinä esimerkiksi syrjäytymiselle. Jos lapsi keskeyttää lukion, se ei välttämättä olekaan vain negatiivinen asia.
Lukion keskeyttäminen voi olla nuorelle mahdollisuus ja perusteltu askel uuteen, todetaan Oulun yliopistossa tehdyssä kasvatuspsykologian väitöstutkimuksessa. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, missä käsitellään lukio-opintojen keskeyttämistä. Opintojen keskeyttämistä on aiemmin tutkittu ammattiopinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.
”Lukion aikana on tarkoitus kirkastaa tulevaisuuden suunnitelmia, ja jollekin niiden kirkastuminen voi tarkoittaa, että esimerkiksi ammatilliset opinnot näyttäytyvät mielekkäämpinä”, tutkimusta tehnyt opinto-ohjaaja Kirsi Raetsaari kommentoi tiedotteessa.
Vuosittain noin kolme prosenttia lukiolaisista keskeyttää opiskelun. Vuosivaihtelu on pientä, ja kansainvälisestikin keskeyttäneiden määrä on Suomessa vähäinen. Kaikki keskeyttämiset eivät kuitenkaan päädy tilastoihin, sillä neljän ja puolen vuoden lukio-opintojen jälkeen läpäisy jää alle 90 prosentin.
Raetsaari tutki lukion keskeyttämistä suhteessa lukiolaisen kohtaamiin vaikeuksiin ja hänen saamaansa ohjaukseen. Lukiolla on velvoite tarjota ohjausta ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja, jos opiskelija on vaarassa keskeyttää opinnot.
Nuorten näkökulmat erosivat ohjaushenkilöstöstä
Ohjauksen lisääminen ei tarkoita pelkästään opinto-ohjaajien lisäämistä, vaan koko opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävänkuvien tarkastelua. Lisäksi se on määritelty lukion opetussuunnitelman perusteissa entistä tarkemmin esimerkiksi aineenopettajien vastuulle.
Tutkimuksessa ilmeni, että ohjauksen ammattilaiset olivat huolissaan opettajien mahdollisuuksista toteuttaa ohjausta. Esimerkiksi opettajankoulutuksen sisällöissä ohjausta ei juurikaan käsitellä.
Ohjaushenkilöstön ja nuorten näkökulmissa havaittiin myös eroja. Tutkimukseen osallistuneet ohjaajat katsoivat lukiolaisten haasteita poissaolojen, sosiaalisten tilanteiden haasteiden tai oppimisvaikeuksien näkökulmasta.
Nuoret sen sijaan tarkastelivat opiskelun haasteita suhteessa elämänsä kokonaisuuteen. Opintojen onnistumisen kannalta oleellista oli lukion merkitys osana koko elämän suunnitelmia, lukioarjen sujuminen myös muualla kuin koulussa sekä nuoren sosiaaliset suhteet.
Lukiolaisen omaa toimijuutta on tarkoitus tukea ohjauksessa, mutta tutkimuksessa ilmeni, että nuorten kehittymätön toimijuus voi vähentää heidän mahdollisuuksiaan saada ohjausta.
Oppivelvollisuudella harkitumpaa keskeyttämistä?
Raetsaari kertoo, että lukiosta voi valmistua haasteista huolimatta. Vaikeuksista kärsiviä opiskelijoita auttaa, että kehitetään lukiolaisten kokonaisvaltaisen arjen huomioivia ohjauksen menetelmiä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty toisen asteen oppivelvollisuutta edeltävältä ajalta. Raetsaari ei kuitenkaan usko, että oppivelvollisuudella olisi ollut vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden nuorten lukion jatkamiseen tai lopettamiseen.
”Parhaimmillaan oppivelvollisuus voi tehdä keskeyttämisestä harkitumpaa”, Raetsaari sanoo.
Tutkimuksen aineisto tuotettiin keskusteluissa 18:n lukiossa haasteita kokeneen nuoren ja 32 ohjaustyön ammattilaisen kanssa (rehtorit, opinto-ohjaajat, kuraattorit, psykologit, etsivät nuorisotyöntekijät ja aikuislukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvat). Puolet nuorista oli keskeyttänyt lukion ja puolet oli valmistunut ylioppilaaksi haasteistaan huolimatta.
Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin, että jopa puolet lukiolaisista on uupuneita. Tästä ja uupumuksen syistä voit lukea lisää täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja