Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää, mutta myös haittoja. Yksi niistä on tietojen kalastelu, jonka tavoitteena on taloudellinen hyöty, joka voi aiheuttaa uhrille merkittävää vahinkoa. Kuinka lapsi voi välttää somen vaaroja?
Yleistynyt tietojen kalastelu voi kohdistua sosiaalisessa mediassa kehen tahansa, myös lapsiin. Vaikka termi voi kuulostaa harmittomalta, voi se onnistuessaan saattaa kohteena olevan henkilön tai organisaation suuriin vaikeuksiin.
Jos joutuu tietojen kalastelun uhriksi ja vahinko on jo tapahtunut, voi asian selvittely olla työlästä. Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen painottaa, että tietojen kalastelun suhteen ennakointi ja vaaran välttäminen ovat avainasemassa.
”Yksinkertaisimmillaan tulee varmistaa, kenen kanssa asioit ja miettiä, onko tilanne sellainen, että pyydetyt tiedot pitää antaa vai voiko asian antaa odottaa”, Vesterinen kertoo.
”Hätäily ei ole koskaan hyväksi. Kysy itseltäsi, antaisitko pyydetyt tiedot kenelle tahansa vastaantulijalle, joka väittää olevansa pankkisi, ystäväsi tai viranomainen”, hän jatkaa.
Muistilista avuksi
Mitä tietojen kalastelu on käytännössä? Sillä tarkoitetaan esimerkiksi verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, käyttäjätunnusten, salasanojen tai henkilötietojen huijaamista rikollisen haltuun. Taloudellinen hyöty on yleensä aina toiminnan tavoitteena.
”Tietojen kalastelija voi ottaa yhteyttä Instagramissa tai sähköpostilla. Rikollinen voi hakea nimiisi luottokorttia, saada pääsyn työnantajasi tietojärjestelmiin, tyhjentää tilisi antamillasi tunnuksilla ja salasanoilla tai tehdä osamaksusopimuksia”, Vesterinen sanoo.
”Rahalaitokset tai viranomaiset eivät koskaan pyydä tilitietoja tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse tai puhelimitse”, hän muistuttaa.
Keskuskauppakamari on koonnut muistilistan, joilla tietojen kalastelu voidaan välttää ja mahdolliset vahingot minimoida. Vanhempien on tärkeä käydä neuvot läpi myös lapsiensa kanssa, painottaen turvallista internetin ja sosiaalisen median käyttöä.
Näillä neuvoilla vältät vaaran:
- Älä koskaan luovuta henkilötietoja tai muita hyödynnettäviä tietoja puhelimitse, jos et ole täysin varma soittajan henkilöllisyydestä ja perusteesta, jolla hän henkilötietojasi tarvitsee.
- Älä anna henkilötietojasi tai täydennä niitä sähköpostitse. Soita tarvittaessa varmistussoitto lähettäjälle, vaikka sähköposti tulisi työkaverilta tai muulta tuntemaltasi henkilöltä.
- Älä klikkaa sähköpostiviestien tai tekstiviestien linkkejä, jollet ole varma sen lähettäjästä. Linkki voi ohjata sinut väärennetylle verkkosivulle, jossa pyydetään antamaan henkilökohtaisia tietoja tai muita rikolliselle hyödyllisiä tietoja erinäisten tekosyiden varjolla. Tai sitten laitteellesi asentuu haittaohjelma, joka varastaa tietojasi tai lukitsee tiedostot.
- Muista varovaisuus sosiaalisessa mediassa. Avaamalla siellä saamasi liitteen voit saada tietokoneelle tai puhelimeen vakoilu- tai virusohjelman.
- Jos epäilet antaneesi tietosi väärään paikkaan, ilmoita pankkisi tai luottokorttiyhtiösi sulkupalveluun, jolloin tunnukset kuoletetaan ja väärinkäyttö estetään. Yhteystiedot on hyvä tallettaa mahdollisen vahingon varalle jo ennakkoon.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja