Tilastot paljastavat: Lasten ADHD-diagnoosit yhä yleisempiä!

Tilastot paljastavat: Lasten ADHD-diagnoosit yhä yleisempiä!
Kuva: Pexels/ Tara Winstead

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, tuttavallisemmin ADHD, on noussut viime vuosina keskusteluun yhä enemmän. Samalla kun tietoisuus on lisääntynyt, on myös diagnooseja alettu tehdä enemmän. Uutisissa on puhuttu aikuisten diagnooseista, mutta kasvu näkyy lasten ja nuorten kohdallakin.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet nopeasti Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista ilmenee, että diagnooseissa on tapahtunut selvä kasvu viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Pojilla diagnoosien osuudet ovat kasvaneet kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi.

THL:n ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan 7-17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD vuonna 2015, kun vuonna 2022 määrä oli kasvanut 8,3 prosenttiin. Samanikäisistä tytöistä 0,7 prosentilla oli diagnosoitu ADHD vuonna 2015 ja vuonna 2022 määrä oli noussut 3,3 prosenttiin. THL:n erikoistutkijan Miika Vuoren mukaan viime vuoden alustavat tiedot osoittavat, että yleistyminen jatkui samansuuntaisena.

Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat näin ollen pojilla merkittävästi kansainvälistä tasoa yleisempiä ja tytöillä taas sitä harvinaisempia. ADHD-diagnoosit ovat yleisempiä pojilla: rekisteritietojen mukaan perusterveydenhuollossa (kouluterveydenhuolto mukaan luettuna) ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä 28 351 iältään 7–17-vuotiasta poikaa ja 11 364 tyttöä, joilla oli ADHD-diagnoosi.

ADHD:n yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mielestä merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Ylilääkäri uskoo, että diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.

“Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä”, Aalto-Setälä toteaa.

Huomattavia alueellisia eroja

THL:n tilastot ovat osoittaneet, että ADHD-diagnoosien yleisyydessä on huomattavan suuria eroja hyvinvointialueiden välillä; yleisimpiä lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa. THL kertoo, että vuonna 2022 ADHD-diagnoosin oli saanut hyvinvointialueesta riippuen 5,9–20,3 prosenttia 7–12-vuotiaista pojista ja 2,0–7,7 prosenttia tytöistä. Nuorten ikäryhmässä (13–17-vuotiaat) vastaava vaihteluväli oli pojilla 4,3–13,9 prosenttia ja tytöillä 2,9–7,3 prosenttia.

Aalto-Setälä huomauttaa, että Suomessa puuttuu järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin (esim. kotiin tai kouluun) liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.

“Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella”, ylilääkäri kommentoi.

THL:n erikoistutkija Miikka Vuori puolestaan toteaa, etteivät sukupuoli- ja alue-erot ADHD-diagnoosien yleisyydessä ole sinänsä yllättäviä. Aikaisemmat tiedot ADHD:n lääkehoidosta ovat antaneet hänen mukaansa saman suuntaisen kuvan. Sen sijaan uusi tieto on, että sukupuolierot ovat kaventuneet voimakkaammin 13–17-vuotiailla nuorilla kuin 7–12-vuotiailla lapsilla.

“Tytöt näyttävät saavan tilastojen valossa diagnoosinsa poikiin nähden verraten myöhään”, Vuori arvioi.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *