ADHD, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, on yleinen suomalaisten keskuudessa. Lasten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet selvästi sitten 2010-luvun puolivälin. Lapsuudessa saadulla tuella on kauaskantoisia vaikutuksia.
ADHD vaikuttaa synnynnäisesti siihen, miten ihmisen aivot ovat rakentuneet. Lapsuudessa saatu tuki ja opitut taidot ohjaavat kuitenkin sitä, miten esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyvien haasteiden kanssa oppii toimimaan, kertoo Terveystalo. Lapsuudessa saadulla tuella voidaan vaikuttaa siihen, miten ADHD:n kanssa pärjää aikuisena.
”Mitä varhaisemmin lapsi saa tukea ADHD:n kanssa, sitä vähemmän se pääsee aiheuttamaan aikuisena ongelmia esimerkiksi työelämässä tai ihmissuhteissa”, neuropsykologian erikoispsykologi Sira Määttä Terveystalosta selventää.
”Parhaimmassa tapauksessa ihminen on oppinut tunnistamaan, mitkä tilanteet itselle on vaikeita ja saanut elämän varrella reppuun eväitä sen verran, että osaa ennakoida ja toimia näissä tilanteissa”, hän lisää.
Määttä on tehnyt neurokirjon diagnoosin saaneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa töitä jo 15 vuoden ajan. Hän muistuttaa, että uusia taitoja voi oppia läpi elämän, mutta lapsena aivojen muovautuvuus on suurimmillaan ja uudet taidot muuttuvat helpommin rutiineiksi.
Joskus ongelmat näkyvät vain kotona
Terveyskirjaston mukaan ADHD-oireiden vaikeusaste ja niistä aiheutuva haitta vaihtelevat, mutta suurella osalla ADHD-ihmisistä haitta on merkittävä. ADHD:n aiheuttamat ongelmat voivat joskus näkyä vain koulussa, mutta eivät kotona – ja joskus on päinvastoin.
”Koulupäivän aikana lapsi on voinut joutua tsemppaamaan jo valtavasti ja sitten käykin niin, että ongelmat näkyvät kotona. Yksi tärkeä kotona opittava taito onkin se, että lapsi oppii tuntemaan, mikä itseä kuormittaa ja miltä se omassa kehossa tuntuu”, Määttä kuvailee.
Kun oppii tunnistamaan kuormittumisen, voi oppia keinoja, miten rentoutua. Määttä sanoo, että lapsi voi tarvita myös lepohetkiä pitkin päivää.
”Tarkkaavaisuuden häiriöön liittyy usein aistiherkkyyksiä ja tällöin lapsen kanssa voi yhdessä keksiä, mikä olisi sopiva palautumisen keino. Auttaisiko kevyt liikunta, keinuminen, silittely tai ihan vain olemisen opettelu”, hän mainitsee esimerkkejä ja jatkaa:
”Jonkin verran alkaa olla näyttöä siitä, että mindfullnessiin pohjautuvat harjoitukset toimivat hyvin rauhoittumisen tukena.”
ADHD-lapsi tarvitsee myös ympäristön tukea
Itsetuntemuksesta on myös apua, kun keskittymisen hallintaa ja kykyä palata työskentelyyn harjoitellaan. Määttä kertoo palaavansa lapsen kanssa hetkeen, jos hän huomaa lapsen keskittymisen herpaantuvan vastaanottokäynnin aikana.
”Keskustelemme siitä, huomasiko lapsi, milloin keskittyminen loppui, mitä siinä tapahtui, miksi niin tapahtui ja miltä se omassa kehossa tuntui”, hän sanoo.
Omien taitojen lisäksi lapsi tarvitsee ympäristön tukea, jotta hän voi hyödyntää taitojaan paremmin. Määtän mukaan ADHD-lapsen perheen kanssa on tärkeä pohtia, miten ympäristö muokataan kotona sellaiseksi, että se tukee oppimista ja onnistumista.
”Vanhempi voi esimerkiksi pilkkoa läksyjä pienempiin osiin, huolehtia siitä, että tila on rauhallinen tai motivoida lasta vaikkapa uudella tarralla vihkoon. ADHD vaikeuttaa motivoitumista, joten ulkoinen motivaatiotuki voi tulla tarpeeseen”, Määttä selittää.
Luottamus ja kärsivällinen yhdessä tekeminen on kaiken keskiössä
Kun vanhempi seuraa lapsensa kehitystä, voi hän alkaa verrata kehitystahtia siihen, mitä hän on esimerkiksi lukenut yleisistä kehitysvaiheista. Vanhempi voi myös huolestua siitä, jos lapsi ei tietyssä iässä osaa vielä tiettyjä asioita.
”Neuvon aina päästämään tällaisesta ajatuksesta irti. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa ja ADHD voi hidastaa omatoimisuustaitojen oppimista”, Määttä toteaa.
Lapsi voi kaivata esimerkiksi iltatoimissa tai läksyjen tekemisessä tukea pitkään, mutta pikkuhiljaa niistä muodostuu itsenäisiä taitoja.
”Tärkeintä on luottamus ja kärsivällinen yhdessä tekeminen. Lapsi oppii kyllä, ei vain ihan samaan aikaan kuin ikätoverit. Ja kun arjen taitoja on opetellut lapsesta asti, ne kantavat läpi elämän”, Määttä muistuttaa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja