Mitä vanhempien neuvontapuhelimessa oikeasti kysytään?

Mitä vanhempien neuvontapuhelimessa oikeasti kysytään?
Kuva: NordWood Themes

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelimen asiantuntija Anna Weckström kertoo puheluiden aiheiden pyörivän negatiivisissa tunteissa, epävarmuudessa omaa vanhemmuutta kohtaan.

IL uutisoi asiantuntija Weckströmin kertovan, ettei kaikki pinnalle nousevat mahdolliset tunteet vanhemmuudesta välttämättä aina näy kiiltokuvamaisessa somessa. Sosiaalista mediaa seurataan kuitenkin tavalla tai toisella jopa päivittäin. Kyseessä voi olla myös omat uskomukset vanhemmuudesta, jotka eivät olekaan toteutuneet kuten oli odottanut.

Monesti kyse syyllisyydestä, häpeästä ja huonosta omatunnosta. Vanhemmat tuntevat morkkista tekemättöimistä asioista, tai asioista joita ovat tehneet mielestään väärin tai liian huonosti. Häpeä omista negatiivisista tuntemuksista korostaa pahaa mieltä entisestään ja epävarmuus.

Vastaavia tilanteita tunnistava vanhempi on saattanut ajatella tektiä lukiessaan: Täällä bingo!

MLL vanhempainpuhelimen asiantuntija Anna Weckströmin mielestä on tärkeää tiedostaa miten tunteita käsittelee. Erityisen merkityksellistä on se, että tunteistaan voi puhua jollekin/jonnekin ääneen.

Korona-ajan vauvaperheissä, kun kaikki tapaamiset ovat tauolla saattaa olla todella yksinäistä ja raskasta. On kuitenkin muistettava, että auttavia tahoja on olemassa, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa.

Jotkut kertovat tunteistaan ensimmäistä kertaa kenellekään

MLL Vanhempainpuhelimessa negatiiviset ajatukset omasta vanhemmuudesta ja riittämättömyyden tunteista ovat aina ajankohtainen aihe.

– Juuri näistä negatiivisista tunteista puhutaan paljon meille soittavien vanhempien kanssa, kertoo Weckström.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa palvelua, jonne vanhemmat voivat ottaa yhteyttä anonyymisti. Se saattaa auttaa erityisesti niitä, joiden on ollut vaikeaa ottaa vastaavia asioita puheeksi esimerkiksi neuvolassa tai lähipiirissä.

Jotkut sanovat, että he kertovat ensimmäistä kertaa tällaisista asioista ja tunteista kenelläkään.

Vanhempainpuhelimessa kuuluu se, että kaikilla vanhemmilla ei ole ketään, jolle puhua omasta olostaan. Voi olla valtava helpotus kuulla, että muillakin on vastaavanlaisia tilanteita ja tunteita, Weckström sanoo.

Negatiiviset tunteet kuuluvat myös vastuulliseen vanhemmuuteen

Syyt sille, ettei negatiivisista tunteista haluta tai uskalleta puhua voivat liittyä häpeään. Sos-lapsikylän mukaan uupumukselle altistavat muun muassa yksin pärjäämisen kulttuuri sekä suoristus- ja kilpailukeskeisyys.

Lapsikylä kertoo yhteiskunnan tuen vastaanottamiseen ja sosiaalihuollon asiakkuuteen liittyvän valitettavasti edelleen tarpeetonta stigmaa.

Myös Anna Weckström kertoo myös vanhempien ihailtavaksi koettuun ajatukseen vanhemmasta joka osaa kaiken heti ja vain nauttii vauvakuplassaan. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Ahdistavat tunteet voidaan kokea esimerkiksi jonkinlaiseksi heikkoudeksi, huonommuudeksi, ettei ”pärjääkään tarpeeksi hyvin”. Tai ei koe pärjäävänsä yhtä hyvin kuin ”nuo muut”, Weckström pohtii.

– Uskaltaisin väittää, että kukaan vanhempi ei välty näiltä hetkiltä, sanoo Weckström.

Kun ensimmäinen vauva syntyy, edessä on aivan uudenlainen elämä. Vauvaan tutustumisessa on samoja asioita, kuin uuden ihmissuhteen luomisessa. Kaikkea ei voi osata heti. Lisäksi vauvan ja vanhemman temperamenteissa voi olla eroja, Weckström kertoo. Itsensä vertaaminen muihin ei hyödytä.

Uskalla puhua neuvolassa, ystäville, perheelle, tai MLL neuvontapuhelimessa

Kontrasti raskausaikaan voi myös olla voimakas. Weckström kertoo raskausaikana odottavan äidin olevan keskipisteenä, joka muuttuu nopeasti vauvan synnyttyä. Äidin henkinen jaksaminen ja ajatukset saattavat saada vain vähän huomiota neuvolakäynneillä.

MLL vanhempainpuhelimeen ja chattiin pääsee TÄSTÄ.

Lue myös:

Laiminlyödäänkö isät neuvolassa?

Mikä on sun supervoima?

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *