Yökastelu on lapsilla yleisempää kun luullaan

Yökastelu on lapsilla yleisempää kun luullaan
Kuva: Annie Spratt

Yökastelu on kaikkein tavallisimpia lasten vaivoja. Joka kymmenes 4-5-vuotias lapsi kastelee sänkynsä öisin vielä melko säännöllisesti. Yökastelu on hankala vaiva koko perheelle. Se aiheuttaa lapselle usein häpeää ja sosiaalisia rajoituksia. Vanhemmille märkä sänky tarkoittaa työtä pyykkivuorten kera.

Yökastelu on yleinen ja perinnöllinen vaiva, jota voi ilmetä missä univaiheessa tahansa. Vielä 10 prosentilla kuusivuotiaista ja kolmella prosentilla 12-vuotiaista ilmenee yökastelua, kertoo THL.

Kuivaksi opitaan omaan tahtiin

Yökastelun tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen ajatelleen johtuvan rakon toiminnan keskeneräisyydestä. Lapset oppivat kuivaksi hyvin yksilöllisessä tahdissa, ja prosessi vaatii THL:n mukaan sekä hermoston kypsymistä että lapsen henkistä valmiutta.

Joskus yökastelua voi ilmetä jo kuivaksi oppineella lapsella. Tällöin kyse on usein tilapäisestä vaiheesta joka menee ohi. Yleensä syynä saattaa olla jokin muuttunut, jännittävä, tai stressaava elämäntilanne. Syitä äkilliselle kastelulle on hyvä pohtia vanhempien kesken, ja ottaa myös lapsi mukaan keskusteluun.

Lapsi ei itse voi tapahtumalle mitään, ymmärtäväisyys avainasemassa

Vanhemman on tärkeä suhtautua yökasteluun ymmärtäväisesti, sillä kyseessä on unen aikainen tapahtuma, josta lapsi ei ole itse tietoinen. Lapsi on varmasti itse asiasta harmissaan ja häpeissään, joten toruminen ei ainakaan auta kuivaksi oppimisessa. Vaikka vahinko olisi jo sattunut, on vanhemman kannustava ja lohdullinen asenne hyvin tärkeää.

Miten ennakoida ja hoitaa vaivaa?

Yökastelua voi yrittää hillitä välttämällä illalla runsasta juomista. Vessassa käynti juuri ennen nukkumaanmenoa voi auttaa pitämään pedin kuivana.

Yökastelu ei sinänsä vaivaa lasta, vaan enemmän se rasittaa kodin pyykinpesijöitä. Sänkyyn laitettava muovitettu kosteussuoja voi vähentää pyykin määrää. Lasta voi myös yrittää herättää yöllä vessaan, mutta tämä ei korjaa vaivaa. Kyseessä on lähinnä vanhempia auttava ennakointi.

Vaippojen käyttöä on turha arastella. Mikäli lapsi suostuu niitä sovussa käyttämään, kannattaa ne ottaa yöksi käyttöön.

Yhtenä hoitokeinona on hälytinlaite. Laite on kokonaisuudessaan kosteusanturilla varustettu patjaosa, johon on kytkennyt johdoilla anturi. Hälytinlaitehoito perustuu ehdollistamiseen, jonka tarkoituksena on nopeuttaa rakon pidätyskyvyn luonnollista kypsymistä. Kun patja kostuu, laukaisee se hälyttimen herättäen lapsen. Osa lapsista jatkaa uniaan hälytinäänestä huolimatta, jolloin jokin muu perheenjäsenen uni saattaa häiriintyä. Kuitenkin 80 % yökastelijoista oppii hälytinlaitteella kuivaksi. 

Vaivaa hoidetaan myös lääkkeillä, joista yleisin on desmopressiini-hormoni. Se tehoaa lähteen mukaan noin 70 %:lle lapsista. Kun hoito tehoaa, annosta pienennetään vähitellen. Ongelmana tässälääkehoidossa on yökastelun yleinen uusiutuminen. Hoito on kuitenkin mahdollista aloittaa uudelleen. Erityisesti isommille lapsille voidaan määrätä desmopressiinia myös tilapäisesti tukemaan sosiaalisia tilanteita, kuten yökyläilyjä.

Parhaat tulokset lasten yökastelun hoidossa on saavutettu silloin, kun desmopressiinihoito on yhdistetty hälytinlaitteen käyttöön.

Lue myös:

Ainoasta lapsesta sisarukseksi – Esikoisen menetyksiä ja myönnytyksiä

Avoin kirje kaikille pikkulasten vanhemmille – 55 syytä, miksi lapsesi ei nuku yöllä

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *