Sosiaalityöntekijöiden runsas vaihtuvuus kuormittaa lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita: “Ei jaksaisi aina aloittaa jokaisen uuden ihmisen kanssa tutustumista uudestaan ja uudestaan”

Sosiaalityöntekijöiden runsas vaihtuvuus kuormittaa lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita: “Ei jaksaisi aina aloittaa jokaisen uuden ihmisen kanssa tutustumista uudestaan ja uudestaan”
Kuva: Hossine Behmanesh

Lastensuojelun jälkihuolto on tukipalvelu, jota kunta on velvollinen järjestämään lapsille tai nuorille sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen. Sen tarkoitus on turkea lapsen kotiutumista tai auttaa aikuistuvaa nuorta saamaan riittävät valmiudet oman elämän aloittamiselle.

Jälkihuollon ikärajaa nostettiin viime vuonna 21 vuodesta 25 vuoteen asti. Muutoksella pyritään siihen, että nuoret saavat entistä paremmin tukea itsenäistymiseen ja aikuistumiseen. Jälkihuolto auttaa mm. asunnon vuokraamisessa ja käytännön järjestelyissä. Jälkihuollon tarkoituksena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi. Työskentelyssä vahvistetaan nuoren mahdollista olemassa olevaa verkostoa sekä luodaan uutta verkostoa nuoren elämän tueksi.

Tyypillinen ongelma painaa jälkihuollon nuoria: sosiaalityöntekijä saattaa vaihtua vuoden aikana jopa kolme kertaa

Diana Lehtinen 18, kertoo Ylelle olleensa lastensuojelun jälkihuollon asiakas vajaan vuoden. Siitä lähtien, kun hän muutti sijaisperheestä täysi-ikäisenä omilleen.

–Ei jaksaisi aina aloittaa jokaisen uuden ihmisen kanssa tutustumista uudestaan ja uudestaan, kertoo Diana Lehtinen.

Myös Tamperelainen 21-vuotias Fanny Nortamo on huomannut sosiaalityöntekijän tiheän vaihtumisen. Nortamo on ollut jälkihuollon asiakas 16-vuotiaasta lähtien, jolloin hän sai lapsensa ja muutti jälkihuollon avustuksella omaan kotiin. Nuori nainen opiskelee tradenomiksi ja toimii jälkihuollon kokemusasiantuntijana, vaikka on edelleen myös itse jälkihuollon asiakas.

– Parasta jälkihuollossa on ollut kokonaisvaltainen turva. On ollut yksi paikka minne voi soittaa. Ei ole tarvinnut ottaa opintolainaa ja itsenäistymisvarat sai kodin perustamiseen, kertoo Nortamo Ylelle.

Vaihtuneesta sosiaalityöntekijästä kerrottiin Nortamolle postitse lähetetyllä lapulla.

-Kun soitin asiasta niin sanottiin vaan, että kyllä mä sun nimen oon nähnyt. Se oli tosi turhauttavaa, kuvailee Nortamo.

Nuortamo näkee jälkihuollon ajan pidennyksen tarpeellisena, koska se mahdollistaa monille esimerkiksi korkeakouluopinnot ilman opintolainaa. On mahdollisuus aikuistua ja työllistyä ilman taakkaa lainasta.

Lastensuojelutoimien tai jälkihuollon piirissä olleiden nuorten asema on muita samanikäisiä heikompi monessa suhteessa

THL- blogin mukaan esimerkiksi koulutustasoa, työllistymistä, rikollisuutta tai mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tilastot kertovat tämän ryhmän muita samanikäisiä heikommasta tilanteesta. Riskit huonompaan selviytymiseen ovat moninkertaiset jälkihuollon asiakkaiden näkökulmasta. Näiden erojen kaventaminen on jälkihuollon yksi tärkeimmistä tehtävistä, kertoo THL.

Oikein kohdentuva pitkäjänteinen nuoren itsenäistymisen tuki maksaa parhaimmillaan itsensä takaisin, kunhan nuorta ei jätetä yksin, vaan varmistetaan, että hänellä on poluillaan rinnalla kulkija.

Lue myös:

Lapsilisä on suurin valtion perheille maksama sosiaaliturvaetuus. Miksi se loppuu jo ennen täysi-ikäisyyttä?

Äidin kokemus lapsiperheiden sosiaalipalveluista pöyristyttää: “Saimme liudan työntekijöitä, jotka vain kuluttivat aikaa meillä”

Veronmaksaja ja päiväkotilapsen isän mielipide: Varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkatasoon reipas nosto

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *