ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden kehityshäiriö, ilmenee yksilöllisesti ja monin eri tavoin. Tiettyjä tyyppioireita on olemassa, mutta jokainen ei suinkaan ole villi ja kuriton, ilman kasvatusta jäänyt lapsi. Tämä olettamus ja yleistäminen johtaa usein siihen, että hiljainen ja vetäytyvä – myöskin tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä jää herkästi ilman apua. Nykyisin, kiitos lisääntyneen tiedon, ADHD-oireilu huomataan usein jo lapsuudessa, kun aiemmin ylivilkkautta pidettiin ”normaalina”, eivätkä nepsypiirteistä oltu juuri tietoisia. Siksi yhä useampi saa diagnoosin vasta aikuisena.
ADHD tuo monelle ihmiselle ensimmäisenä mieleen villin ja kurittoman pikkupojan, joka on jäänyt kotona kasvatusta vailla. Entäpä se hiljainen ja syrjäänvetäytyvä lapsi, jonka huomio kiinnittyy koulussa ulkona lentävään perhoseen tehtävien sijaan? Lapsi, joka kaikin tavoin pyrkii suoriutumaan koulussa hyvin. Lapsi, jonka koulupäivän valtaisa kuormitus purkautuu vasta kotona, turvallisessa ympäristössä.
ADHD näyttäytyy jokaisella hyvin eri tavoin. Koska ADHD on vahvasti periytyvää, myös perheen sisällä se näyttäytyy eri tavoin. Toinen sisaruksista kärsii enemmän tarkkaavaisuusongelmista, kuten huolimattomuudesta – kun taas toinen on liiankin tarkka ja menettää malttinsa pienistäkin asioista. Syy tähän on selvä – toisella on vahvasti ylivilkkaus- ja impulsiivisuuspainotteinen ADHD. Ei pidä olettaa, että ADHD ilmenisi kaikilla tietyllä tavalla.
ADHD ei välttämättä näy mitenkään ulkopuolisille, mutta toisinaan se voi näkyä esimerkiksi vaikeutena istua rauhassa paikallaan tai asioiden hoitamisen hitautena. Kuitenkaan kukaan ei voi tietää, millainen myllerrys toisen ihmisen pään sisällä käy. Siinä missä toinen henkilö kokee kodin siisteydestä huolehtimisen ylitsepääsemättömän vaikeana, ja siivoaa vasta ”pakon edessä”, toisen kotona pölyhuiska heiluu koko ajan, sillä hänen pään sisäisen myllerryksen vuoksi ulkoiset asiat on pystyttävä pitämään järjestyksessä.
Ihmisillä ei ole vielä riittävää tietoutta ADHD:sta, vaikka siitä puhutaan nykyään enemmän kuin aiemmin. Onneksi tieto lisääntyy ja sitä on helposti saatavilla. Esimerkiksi adhdtutuksi.fi-sivustolta löytyy monenlaista tietoa asiaan liittyen
ADHD:n tyyppioireet ja esiintymismuodot
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tyyppioireita ovat nimensä mukaisesti haasteet aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn kanssa sekä impulsiivisuus, kerrotaan adhdtutuksi.fi-sivustolla. Kaikilla henkilöillä oireet eivät samanlaisia vaan tunnistettavissa on kolme eri muotoa riippuen, onko mukana kaikki tyyppioireet vai vain osa oireista.
1. ADHD (yhdistetty muoto)
Kun puhutaan ADHD:sta, tarkoitetaan yleensä tilannetta, kun haasteita on kaikissa kolmessa ydinoireessa. Esimerkiksi oman toiminnan suunnittelu ja tekeminen voi olla haastavaa ja käytös saattaa olla impulsiivista sekä motorisesti levotonta. Keskittymistä vaativat tehtävät ovat hankalia suorittaa, jos ilmassa on ärsykkeitä.
2. ADD (tarkkaamattomuuspainotteinen)
ADD:ssä, joka on (ADHD:n tarkkaamattomuuspainotteinen alatyyppi), on vain vähän tai ei ollenkaan yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Haasteita tulee pääosin keskittymisvaikeuksista ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmista. Nämä voivat näkyä esimerkiksi hitautena tehdä pyydettyjä asioita ja unohteluna sekä haaveiluun uppoutumisena.
3. Yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)
Oireilussa on paljon vaihtelua
Kaikki ADHD henkilöt eivät kuitenkaan oireile yllä mainittujen tyyppioireiden mukaisesti, vaan ilmenemismuodoissa on paljon vaihtelua. Oireiden painotuksissa ja voimakkuusasteessa on yksilöllisiä eroja. Onkin tärkeää muistaa, että jokaisen kohdalla ADHD näyttäytyy eri tavalla. Vaikka tietyt uskomukset liittyvät ADHD:en edelleen hyvin vahvana, ei voida automaattisesti olettaa ADHD:en sisältyvän kaikki – tarkkaamattomuudesta ylivilkkauteen.
Epäily ADHD:sta herää usein lapsuudessa
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kirjoituksessa kerrotaan, että ADHD-epäily herää usein leikki-iässä tai ensimmäisellä luokalla. Lapsen voi olla vaikea sopeutua osaksi isoa koululuokkaa ja sen meluisuutta. Ennen kouluikää tehty diagnoosi vaatii kuitenkin lääkäriltä paljon huolellisuutta. Toisinaan oireilu yhdistetään ADHD:n vasta aikuisiällä.
Vanhemmuus erityislapsiperheessä
Vanhempien kärsivällisyys ja voimat voivat olla koetuksella, kun he parhaansa mukaan toimivat ja elävät arkea erityisen lapsen kanssa. Tietynlaisten tarkkojen rutiinien noudattaminen sujuvoittaa usein arkea. On tärkeää, että saatavilla on tarvittavaa apua ja tukea. Valitettavasti tarvittavan avun saaminen ei vaikuta olevan aina helppoa, saati nopeaa. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan myös asioiden hoitamisessa ulkopuolisten tahojen kanssa. Kaikkien osapuolten kannalta olisi parasta, jos tarvittavat asiat järjestyisivät helposti ja ilman vuosikausien taistelua.
ADHD ja erityisvahvuudet
Vaikka ADHD voi aiheuttaa monenlaisia haasteita arjen sujuvuuteen, on siinä paljon hyvääkin! ADHD-piirteitä ei suotta kutsuta ”supervoimiksi”, sillä nepsyihmisillä on usein monenlaisia erityisiä taitoja ja kykyjä. Voimavaroja kuluttaviin piirteisiin keskittymisen sijaan, kannattaa keskittyä huomaamaan positiiviset ja hyvät asiat. ”ADHD:hen liittyy myös erityisvahvuuksia, joita kannattaa tunnistaa ja tukea”, kiteytetään adhdtutuksi.fi-sivustolla.
Mitä mieltä olet: onko ihmisillä riittävästi tietoutta ADHD:sta? Saavatko erityislapsiperheet riittävästi apua ja tarvitsemaansa tukea?
Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä artikkelit:
Unohdetut erityislapsiperheet – Onko tarvittavaa tukea ja apua saatavilla?
Nepsy-lasten vanhemmat kohtaavat liikaa vähättelyä ja asenteellisuutta
