Vanhempien erotessa voi syntyä uusperheitä, joissa lapsen elämään tulee niin sanottu bonusvanhempi, eli toisen vanhemman uusi kumppani. Tilastojen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa oli uusperheitä yhteensä yhdeksän prosenttia (49 630) kaikista lapsiperheistä.
Bonusvanhemmuus voi herättää monenlaisia tunteita. Bonusvanhemmat kääntyvätkin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhempain puhelimen ja chatin puoleen käsitelläkseen ajatuksiaan. Heitä mietityttävät etenkin bonusvanhemman rooliinsa liittyvät haasteet sekä oman paikan löytäminen uusperheessä.
”Moni tunnistaa itsessään hyvin hankaliakin tunteita, kuten riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta”, MLL:n auttavan puhelimen ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki on kertonut Suomen Tietotoimistolle (STT).
”Näistä tunteista koetaan usein syyllisyyttä, ja niiden kanssa saatetaan sinnitellä yksin, vaikka niistä olisi tärkeä puhua avoimesti”, hän lisää ja jatkaa:
”Jos tunteet jäävät käsittelemättä, ne voivat hankaloittaa bonusvanhemmuutta ja näkyä suhteessa bonuslapsiin.”
Velvollisuuksia on, mutta entä oikeudet?
Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Johanna Sassali tunnistaa ilmiön. Lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalla bonusvanhemmalla on paljon velvollisuuksia lapsen suhteen, mutta ei kuitenkaan oikeuksia, vaikka hän saattaisikin huolehtia lapsesta kuin omastaan.
Jos biologinen vanhempi ja bonusvanhempi ovat eri mieltä kasvatukseen liittyvistä asioista, voi bonusvanhempi tuskailla roolinsa kanssa. Tarvitseeko lapsen totella bonusvanhempaa ja mihin hänellä on oikeus puuttua? Näissä tilanteissa auttaa, jos asioista on sovittu etukäteen.
”Johdonmukaisuus ja selkeät säännöt ovat tärkeitä lapsille, ja eronneiden vanhempien luona olisi hyvä pitää kiinni suurin piirtein samoista säännöistä, Sassali sanoo.
Sassali myös huomauttaa, että joillekin bonusvanhemman rooli ei tule luonnostaan, vaan se vaatii opettelua. Jos uusi rooli herättää negatiivisia tunteita, on tärkeä pitää huolta, etteivät ne heijastu käytökseen lasta kohtaan.
Bonusvanhemmuuteen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä MLL:n palvelujen lisäksi Väestöliiton perhepulmapalveluihin.
Malttia yhteenmuuton kanssa
Uuden aikuisen tulo lapsen elämään voi tuntua lapsesta vaikealta. Lapsi ei ole valinnut vanhempiensa eroa ja voi toivoa, että he palaisivat yhteen, joten hän ei halua kotiinsa uusia aikuisia.
”Tästä syystä lapsen tunteet bonusvanhempaa kohtaan eivät välttämättä ole heti kovin positiivisia, ja tarvitaankin aikaa ja rauhaa, että lapsi saa omaan tahtiinsa tutustua elämänsä uuteen aikuiseen. Suhteen kehittymistä voi tukea arkisella ajanvietolla”, Sassali toteaa.
Pajamäki huomauttaa, että ennen kuin uusi pari muuttaa yhteen ja bonusvanhempi alkaa asua saman katon alla lapsen kanssa, olisi tilannetta hyvä pohjustaa lapselle mahdollisimman hyvin, jotta hän ehtii sopeutua ajatukseen.
”Avoimuus ja puheyhteys ovat tärkeitä kaikenlaisissa perheissä, ja niitä kannattaa vaalia – tai opetella ja rakentaa”, Pajamäki muistuttaa.
Uusperheissä on tärkeä muistaa tasapuolisuus, sillä usein näissä perheissä elää rinnakkain biologisia lapsia ja bonuslapsia, ja lapset herkästi huomaavat, jos toinen saa heitä enemmän huomiota. Ruuhkavuosien toimitus kertoikin aiemmin, miten etenkin teini-ikäinen lapsi voi ”unohtua” uusperheessä.
Lähde: Lapin Kansa/STT
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja