Köyhyys vaikuttaa jo alakoululaisten elämäntyytyväisyyteen
Tuhannet suomalaisperheet ovat pienituloisia ja köyhyysrajan alapuolella. Suomen Punaisen Ristin mukaan kaikkiaan noin 129 000 lasta ja nuorta elää päivittäin minimibudjetilla. Kela puolestaan kertoi viime syyskuussa, että hintojen nousu vei köyhyyteen yli 60 000 kotitaloutta, joista lapsiperheitä oli 16 000.
Köyhyys painaa vanhempien mieliä, mutta uuden tutkimuksen mukaan lapsetkaan eivät säästy köyhyyden henkisiltä vaikutuksilta. Köyhyys ja materiaalinen puute laskee jo alakouluikäisten elämäntyytyväisyyttä, ilmenee Enna Toikan tekemästä väitöstutkimuksesta.
“Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa”, Toikka sanoo.
Kun lapsilta kysyttiin esimerkiksi ystävien määrästä, olivat köyhät lapset tyytymättömämpiä ystävien määrään kuin hyväosaisemmat verrokkinsa. Toikka toteaakin, ettei lasten kannalta keskeistä ole materian puute sinällään vaan se, mihin rahan ja materian puute johtaa. Lapsi ei esimerkiksi pääse mukaan aktiviteetteihin, ohjattuun harrastamiseen eikä osalliseksi yhteisössä.
“Köyhyyden torjunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten osallisuuden edistämiseen, josta “Harrastamisen Suomen malli” on yksi hyvä esimerkki. Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen tavoittaisi lähes koko ikäluokan ja olisi kustannustehokas toimenpide”, Toikka pohtii keinoja tilanteen korjaamiseksi.
“Harrastamisen Suomen malli” on opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Toikka toteaa, että perheiden tukemisen lisäksi olisi hyvä kohdistaa enemmän toimintaa suoraan lapsen tasolle, koska ei ole varmuutta siitä, miten erilaiset perheisiin vaikuttavat toimenpiteet tavoittavat lapsen.
Lasten elämäntyytyväisyys keskimäärin korkea
Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea kyselyaineistoa, joihin on vastannut lähes 5 400 lasta ja nuorta. Kyselyissä tiedusteltiin lapsen omaa arviota perheen toimeentulosta. Elämäntyytyväisyyttä selvitettiin lukuisilla kysymyksillä, kuten arvioimalla väitteitä: Minulla menee hyvin, Elämäni on ok, Minulla on hyvä elämä, Minulla on kaikkea mitä tarvitsen, Asiat elämässäni ovat erinomaisesti sekä miten tyytyväinen olet niihin asioihin, joita sinulla on: terveyteesi; asioihin, joissa haluat olla hyvä; miten tulet toimeen muiden ihmisten kanssa; miten turvalliseksi tunnet olosi.
Tutkimus osoitti, että lasten elämäntyytyväisyys on keskimäärin korkealla tasolla: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä. Elämäänsä tyytymättömien kohdalla oli selkeä yhteys köyhyyden kokemukseen.
“Mukana oli lapsia ja nuoria peruskoulun toiselta luokalta yhdeksännelle luokalle. Ikäluokkia ei vertailtu keskenään, mutta kauttaaltaan näkyi samankaltainen yhteys. Mitä tyytymättömämpi lapsia tai nuori oli perheen toimeentuloon, sitä tyytymättömämpi hän oli omaan elämäänsä”, Toikka sanoo.
Teksti: Miia
