Kilpajuoksua kellon kanssa – Miten kiirettä voi hallita?

Kilpajuoksua kellon kanssa – Miten kiirettä voi hallita?
Kuva: Lukas Blazek

Teksti Sari

Kiire. Pelkästään kirjoitettunakin tuo sana saa jo lievän ärtymyksen ja hermostuneisuuden pintaan. Pitäisi ehtiä sitä, tätä ja tota eikä aika yksinkertaisesti riitä. Mistä kiire oikeastaan syntyy ja kuka sen meille luo? Miten kiirettä voisi välttää tai miten sitä voisi edes hallita?

Kuten yleensäkin asioiden kokemisessa, myös kiireen tunteen kokemisessa ja sietämisessä olemme erilaisia. Väitän, että me ruuhkavuosia elävät tunnemme lähes kaikki kuitenkin joskus jonkinlaista kiireen tunnetta. Toisilla se saattaa aiheuttaa hyvää “draivia” ja tehokkuutta, kuten pieni stressi joillakin ihmisillä. Silloin tulee tehtyä ja toimittua tehokkaasti ja asiat hoituvat. Toisilla, kuten minulla, kiire saa enemmänkin aikaan ahdistusta, hermostuneisuutta ja päänsisäistä kaaosta, jolloin mistään ei meinaa tulla mitään.

Pitääkö vai pitäisikö?

Kiirettä voi onneksi jossain määrin hallita ja siitä voi jopa yrittää päästä eroon kun huomioi muutamia asioita arjessa ja omassa elämässä.

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mistä koettu kiire muodostuu. Onko kalenterissa niin paljon aikataulutettuja menoja, että elämä on yhtä sinkoilua paikasta toiseen? Vai onko kyseessä enemmänkin päänsisäinen puhe siitä, että pitäisi tehdä asioita?

Jos kiire muodostuu todellisista menoista ja se ahdistaa, on pakko aloittaa priorisointi. Mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita, joita ei ole pakko hoitaa sillä hetkellä? Ongelma voi olla myös siinä, että haluaisi tehdä niin paljon kaikkea, mutta huomaakin, ettei aika yksinkertaisesti riitä. Positiivinen innostuminen ja tekeminen voi kääntyä negatiiviseksi ja ahdistavaksi, kun kalenteri huomaamatta täyttyy liian monista asioista.

Kuva: STIL

Suunnittele ja ennakoi

Lapsiperhearjessa käytännön tasolla kiirettä voi hallita huolellisella ajankäytön suunnittelulla ja lisätä erilaisiin toimiin extra-aika. Ulos lähteminen voisi sujua kymmenessä minuutissa, jos kaikki pukisivat vaatteet päälle heti ja ilman mitään mukinoita. Koska näin kuitenkin harvoin käy, on hyvä varautua ainakin kahteen kymmeneen minuuttiin, mieluummin puoleen tuntiin.

Suunnittelu ja ennakointi muissakin asioissa helpottaa arkea. Ruoan tekemiseen ei kulu niin paljon aikaa, kun suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen ja käy harvemmin kaupassa tehden isommat kertaostokset. Nykypäivänä erilaiset ruokakassi -palvelut voivat olla myös hyvä apu. Vaatteiden valinta ja laittaminen valmiiksi nopeuttaa aamuja.

Hajauta, yhdistä ja oikaise

Riippuen perheen kokoonpanosta ja perheenjäsenten iästä, kotitöitä ja vastuun jakoa on hyvä hajauttaa ja kannustaa lapsia itsenäiseen tekemiseen. Lapsetkin pystyvät tekemään ikätasonsa mukaan pieniä kotitöitä, joista voi olla ainakin isossa perheessä suuri apu.

Lapsen harrastusaika voi olla hyvä aika myös itselle käydä esimerkiksi kävelyllä. Kun vie lapsen harrastukseen, voi käydä samalla lenkillä sen sijaan, että odottaisi tai ajaisi kotiin.

Silloin, kun kiire on todellista ja on x määrä asioita tehtävänä, on hyvä muistaa armollisuus itseä kohtaan. Jos ei voi jättää tekemättä, voi oikaista. Pizzaa saa tilattua kotiovelle ja kaupasta saa valmista ruokaa. Imuroidakin voi päällisin puolin, aina ei tarvitse imuroida mattojen alta eikä joka nurkasta.

Kuva: The Creative Exchange

Elä nykyhetkessä

Meditaatio ja läsnäolon harjoittaminen ovat tuoneet itselleni mielenrauhaa arjen ajoittaiseen kaaokseen, vaikka olenkin vasta alkutekijöissä kyseisen taidon tai voisiko jopa sanoa elämänasenteen omaksumisessa.

Erityislapseni syntymä ja elämä sen jälkeen on saanut osittain ehkä pakosti, osittain tietoisesti, huomioni enemmän nykyhetkeen. Ja tässä hetkessä en halua elää jatkuvassa kiireessä tai oravanpyörässä. Haluan tuntea ja nähdä asioita, kun ne tapahtuvat. Sillä jos oikein tarkkaan mietitään, kaikki tapahtuu juuri nyt. Me emme elä eilistä emmekä huomista. Meillä on vain tämä hetki, josta voimme ottaa kiinni ja nauttia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä artikkelit:

Kuka keksi ruuhkavuodet? – “Onko niin, että ruuhkavuodet koostuvat vain perhe- ja työelämästä?”

”Mitään ihmeempää en ole tänään tehnyt” – Kotiäidin arkipäivä numeroina

Sari

Sari, 34. Uusperheen arjessa mukana mies ja 2-4 lasta. Vauhdikkaan ja toimeliaan arjen keskellä nautin metsästä, patikoimisesta, liikunnasta ja leipomisesta. Erityislapsen myötä nykyään enemmän hetkessä eläjä entisen sitku-elämän sijaan.