Uusi tutkimus: Raskauden aikana nautittu kova rasva näkyy jo 5- vuotiaan lapsen ylipainona

Uusi tutkimus: Raskauden aikana nautittu kova rasva näkyy jo 5- vuotiaan lapsen ylipainona
Kuva: Stephen Dawson

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa selviää, että raskausaikana syödyn ravinnon kovat, eli tyydyttyneet rasvat ovat yhteydessä suurentuneeseen rasvaprosenttiin jo 5- vuotiaalla lapsella.

Tutkimustulosten mukaan loppuraskauden aikana kovaa rasvaa ravinnostaan keskimääräistä enemmän saaneiden äitien lapsilla oli muita lapsia suurempi rasvamassa ja rasvaprosentti.

Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä rasvaa kutsutaan kovaksi rasvaksi sen koostumuksen takia. Eläinkunnan rasvat ovat yleensä kovia, lukuunottamatta kalaa. Ruokatiedon mukaan eniten tyydyttyneitä rasvahappoja on maitorasvassa, lampaan- ja naudanrasvassa sekä kookosrasvassa. 

Runsaasti kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien, joidenkin syöpien, tyypin 2 diabeteksen ja sappikivien riskiä. Tyydyttyneistä rasvoista tulisi saada alle 10 % ruokavalion energiasta.

Äidit keskimäärin lihavia, puolella raskausdiabetes

Tutkimuksessa mukana olleet äidit olivat keskimäärin lihavia eli painoindeksiltään yli 30. Puolella tutkimukseen osallistuvalla äidillä oli raskausdiabetes.

Tutkimuksesta selvisi niiden lasten rasvamassa ja rasvaprosentti, joiden äidit saivat keskimääräistä enemmän kovaa rasvaa raskauden loppuvaiheilla.

Tutkimukseen osallistuvilta lapsilta mitattiin 5-vuotiaana pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti. HUS tiedotteen mukaan äitien odotusajan ravintoaneet eivät liioin olleet yhteydessä lapsen syntymäpainoon.

Omega-3 vitamiinit edelleen hyvästä, vaikka myös ne vaikuttivat lapsen ylipainoon

Tiedotteen mukaan uutta on tieto, että rasvamassa ja rasvaprosentti olivat raskausdiabeetikoiden lapsilla sitä suuremmat mitä enemmän omega-3-rasvahappoja äidit saivat alkuraskauden aikana. Sen sijaan ne lasten äidit, joilla ei ollut todettua raskausdiabetesta, oli rasvamassa ja rasvaprosentti muita äitejä matalammat.

Tutkijatohtori Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteenosastolta huomauttaa, ettei tutkimuksesta voi vielä tehdä käytäntöön vietäviä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa odottavien äitien on yhä syytä noudattaa suositusten mukaista raskausajan ruokavaliota.

Omega-3 ja 6-rasvahappoja saadaan muun muassa ei-trooppisista öljyistä, kasviöljypohjaisista rasvalevitteistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja raskausaikana pienistä määristä siemeniä. Raskaana oleville suositellaan pehmeää kasviöljypohjaista leipärasvaa noin 6 teelusikallista päivässä tai 1,5–2 ruokalusikallista kasviöljyä. Lisäksi suositellaan kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.

– Omega-3-rasvahappoja ei siis saa jättää pois, sillä ne ovat välttämättömiä sekä sikiön kehitykselle että äidille itselleen, Meinilä sanoo HUS:in tiedotteessa.

Lue myös:

Ota äidinmaitokylpy avuksi vauvan kuivalle iholle, vaippaihottumaan tai hormoninäppyihin

Saako tulevan lapsen sukupuolta toivoa?

Ihan(a) kamala raskauden ensimmäinen kolmannes

Jelena Meinilän tutkimus perustuu vuosina 2008–2014 tehtyyn RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimushankkeeseen sekä sen seuranta-aineistoon vuosilta 2013–2017.

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *