Mitä ovat kauhukohtaukset ja kuinka niihin reagoida?

Mitä ovat kauhukohtaukset ja kuinka niihin reagoida?
Kuva: Annie Spratt

On arvioitu, että n 2% 1- 8 -vuotiaista lapsista saisi yöllisiä kauhukohtauksia. Kauhukohtauksia alkaa esiintyä lapsilla 1,5- vuotiaasta eteenpäin. Ne ovat voimakkaita yöllä tapahtuvia pelkotiloja, joiden aikana lapsi kuitenkin nukkuu syvää unta. Vaikka kohtauksia olisi säännöllisesti, ei lapsi itse muista aamulla herätessään yöllistä kohtaustaan. Kauhukohtaukset eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä.

THL mukaan kohtauksen aikana unessa oleva lapsi voi nousta istumaan, huutaa tai kirkua, potkia tai huitoa, hikoilla tai hengittää voimakkaasti, nousta sängystä ja kulkea ympäri huonetta. Yölliset kauhukohtaukset ovat havahtumishäiriöitä eli syvän non-REM-unen häiriöitä. 

Kohtauksen aikana lasta on vaikea herättää tai rauhoittaa, vaikka hänen silmänsä olisivat auki. Kauhukohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Jos lasta yrittää herättää kohtauksen aikana, voi lapsi hämmentyä ja jopa pelokkaana vastustella vanhemman herätysyrityksiä. Turvallisuuden varmistaminen on hyvä keino selvitä kauhukohtauksesta vammoitta. Lapsen liikehdintä voi olla voimakasta ja holtitonta, joten osumia saattaa tulla.

Kauhukohtauksia vai pelkkiä painajaisia?

Kauhukohtaukset saattavat muistuttaa unissaan puhumista ja painajaisia. Kauhukohtaukset tunnistaa kuitenkin siitä, että lapsi herää painajaiseensa ja hakee vanhemmalta lohtua. Kauhukohtaus tapahtuu syvässä unessa, joten lapsi ei herää omaan kohtaukseensa. Painajaisissa lapsi alkaa vaikeroida vähitellen ja lopulta herätä pahaan uneen. Kauhukohtauksissa lapsi nousee usein äkisti istumaan silmät auki. Huuto, kirkuminen ja potkiminen alkavat siis hyvin varoittamatta. Painajaiset lapsi usein muistaa aamulla, mutta kauhukohtauksesta lapsella ei ole herättyään mitään.

Vaarattoman kauhukohtauksen syitä ei täysin tunneta

On huomattu että stressillä, väsymyksellä, univajeella, kasvukivuilla, kuumeella ja ahdistuneisuudella saattaa olla yhteys kohtausten syntymiseen. Lisäksi uusi outo paikka ja taustalla oleva meteli voivat lisätä kohtausten ilmenemistä.

Kauhukohtaukset eivät ole vaarallisia, eikä niiden ole todettu olevan yhteydessä lapsen psyykkiseen terveyteen. Kun kauhukohtauksia ei herätessään muista, eivät ne itsessään aiheuta lapselle myöskään ahdistusta.

Kohtauksista on syytä hakeutua lääkäriin silloin, kun siihen liittyy migreeniä tai uniapneaa. Mikäli kohtaukset ovat toistuvia, on silloinkin hyvä kysyä neuvoa neuvolasta tai lääkäriltä.

Ennaltaehkäisynä säännöllinen päivärytmi ja rauhoitettu ilta

THL neuvoo ennaltaehkäiseväksi keinoksi huolehtia, että lapsi saa tarpeeksi unta, hänen päivärytminsä on säännöllinen ja lapsella on rauhallinen ja säännöllinen iltarutiini. Liian jännittäviä televisio-ohjelmia ja pelejä kannattaa välttää. Sairaan lapsen kohdalla kuumetta alentava lääke voi rauhoittaa unta. Vanhempien kannattaa myös miettiä, onko lapsen elämässä huolia tai stressiä, joka voisi aiheuttaa oireita.

Kohtaukset ovat tietojen mukaan helposti periytyviä. Yleisesti kyseessä on kuitenkin vaaraton kohtaus, joka lievenee vuosien varrella lapsen kasvaessa.

Lähteet: Hyväterveys, THL

Lue myös:

Kuinka käytännössä onnistuu puolitoistavuotiaan siirto juniorisänkyyn?

Viisi vauvaa kermamunkilla ja muita unia, jotka jälleen muistan

Lapseni unikaveri muistuttaa Nacci Tranbergia

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *