Lapset mielisairaan vanhemman omaishoitajana: 25 prosenttia maamme lapsista elää perheissä joissa vanhemmat oireilevat psyykkisesti

Lapset mielisairaan vanhemman omaishoitajana: 25 prosenttia maamme lapsista elää perheissä joissa vanhemmat oireilevat psyykkisesti
Kuva: Sydney Sims

Arviolta 25 prosenttia lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Lähes puolet kaikista suomalaisista oireilee psyykkisesti jossain vaiheessa elämäänsä tavalla tai toisella, selviää. Sairaus tuo mukanaan raskaita tunteita ja tilanne on usein hyvin kuormittava, erityisesti perheessä eläville lapsille.

Kun perheenjäsen sairastuu psyykkisesti, koko perhe tarvitsee apua ja tukea. Ongelmista kuitenkin vaietaan, vaikka paras lääke olisi rohkaiseva ja avoin keskustelu kaikista perhettä mietityttävistä mielenterveyden haasteista.

Lapsi vanhemman omaishoitajana

Vanhempien lapsiomaishoitajat ja nuoret vanhempiensa hoivaajat ovat Suomessa ryhmä, jotka on opittava tunnistamaan paremmin. FinFamin mukaan arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi

Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta halutaan olla hiljaa ja pitää sairaus piilossa. Vanhemmat saattavat salata omaa tilannettaan, koska pelkäävät erilliskohtelun kohteeksi joutumista. Pelkoa saattaa ruokkia myös muiden syrjintä, tai tuomitseva asenne sairautta kohtaan. Häpeäleima saattaa estää myös perheelle välttämättömän avunsaannin.

Perheiden lapset ja nuoret voivat pelätä perheelle tapahtuvan jotain pahaa, mikäli kodin tilanne tulee esille. Mikäli lapsi vaikenee läheisen perheenjäsenen sairaudesta, jää hän huoliensa kanssa täysin yksin. Vaarana on mielenterveyden aiheuttamien ongelmien jatkuminen lapsen omassa elämässä.

Tiedetään, että mielenterveyden ongelmilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. THL:n mukaan yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana.

Mieli Ry:n mukaan ratkaisevaa lapsen hyvinvoinnin kannalta näyttäisi olevan se, miten häiriö vaikuttaa vanhemman ja perheen toiminta- ja vuorovaikutuskykyyn, ei niinkään se, mikä on vanhemman diagnoosi.

Mieli Ry:n lista mielenterveysongelmista, jotka näkyvät myös suomalaisten lapsiperheissä.

  • masennus
  • persoonallisuushäiriöt
  • yleistynyt ahdistuneisuus
  • kaksisuuntainen mielialahäiriö
  • sosiaalisten tilanteiden pelko
  • paniikkihäiriö
  • riippuvuusongelmat
  • fobiat
  • skitsofrenia
  • psykoosi
  • pakko- oireinen häiriö
  • syömishäiriöt

Painopiste ollut vuosien 2017- 2021 mielenterveyden edistämisessä

WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskuksen tekemä työ on keskittynyt viime vuosina kouluttamaan alan asiantuntijoita. Erityisinä kohderyhminä ovat oleet myös suomalaiset mielenterveystyöhön kouluttautuvat ja asiantuntijat, joiden työhön liittyy mielenterveyden edistämistyötä.

Perheille paras apu tulee yleensä oman kunnan asiantuntijoilta. Perheneuvolat antavat apua silloin, kun perheellä tai lapsella on mielenterveyttä kuormittava tilanne.

Perheneuvolat ovat kaikille kuntalaisille tarkoitettuja lakisääteisiä palveluita, jotka palvelevat kaikkia oman kunnan asukkaita. Perheneuvolan tehtäviä ovat pääasiassa lasten, nuorten ja perheiden psykologinen, sosiaalinen ja lääketieteellinen tilanteen kartoittaminen sekä muut asiantuntijatehtävät.

Muut lähteet: THL

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä jutut:

Yökastelu on lapsilla yleisempää kun luullaan

Mitä vanhempien neuvontapuhelimessa oikeasti kysytään?

Kummi, kunnes kuolema meidät erottaa

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *