Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa korostetaan lapsilähtöistä, leikkiin ja tutkivaan havainnointiin perustuvaa pedagogiikkaa sekä lasten hyvinvoinnista huolehtimista. Lasten osaamiselle ei aseteta tavoitteita, vaan kaksi vuotta kestävässä esiopetuksessa kukin lapsi saa edetä oppimisessaan omaan tahtiinsa, kertoo opetushallitus. Kokeilu starttaa syksyllä 1.8.2021 ja kestää kevätlukukauden 2024 loppuun.
Kokeilussa on mukana perinteiset 6-vuotiaat eskarilaiset, sekä lisäksi nyt 5-vuotiaita lapsia.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta ja selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välistä jatkumoa. Kokeilun tarkoituksena on tukea perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Kaksi vuotta antaa myös opettajille aiempaa paremman mahdollisuuden keskittyä pitkäkestoisesti esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen toimintaan sekä toiminnan kehittämiseen, kerrotaan OPH- sivuilla. Vaikka kaksivuotinen esiopetus antaa toiminnalle lisää aikaa, ei kokeilun perusteissa ole lisätty oppimisen tavoitteita.
Uusien oppimistavoitteiden sijaan opetuksessa voidaan syventyä tarkemmin lapsia kiinnostaviin aiheisiin
Kokeilun perusteissa on painotettu kestävään elämäntapaan liittyvää laaja-alaista osaamista. Myös lasten monilukutaitoon ja matemaattisen osaamiseen liittyviä opetuksen tavoitteita on vahvistettu.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu pähkinänkuoressa
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun tulevat kunnat on valittu tammikuussa 2021. Kuntien sisältä valitaan myöhemmin kaksivuotista esiopetusta järjestävät kokeilutoimipaikat.
Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta elokuusta alkaen, on 105. Näiden kuntien lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat verrokkikuntina.
Kokeiluun valittiin kokeilulain (1046/2020) mukaisesti satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita. Kokeilutoimipaikat sekä koe- ja verrokkiryhmän lapset on päätetty alkuvuodesta, voi katsoa ne TÄÄLTÄ.
Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.
Maksuton esiopetu voi aiheuttaa epätasa-arvokysymyksiä suurien kaupunkien sisällä
Saman kunnan sisällä voi olla eroja siinä, kuinka monessa toimipaikassa kokeiluluontoista maksutonta perusopetusta järjestetään. Suurimpien kuntien toimipaikoista kokeilu- ja verrokkitoimipaikkoja valitaan ministeriön päätöksellä erikseen noin 20 prosenttia, kun taas pienemmissä kunnissa kokeilu voidaan ottaa käyttöön kaikissa kunnan toimipaikoissa.
– On katsottu, että kokeilun tieteelliset tavoitteet ja sivistyksellisten oikeuksien kehittäminen ovat painavampi asia tässä vaakakupissa, että voimme tämän lyhyen kokeilun ajan poiketa yhdenvertaisuudesta, Marjaana Larpa toteaa Ylen haastattelussa.
Kokeilusta aiheutuvat kulut korvataan kunnille valtionavustuksella.
Lue myös:
Lapsen myrkyllinen kaverisuhde: saako vanhempi puuttua lapsen ystävyyssuhteisiin?
Suomalainen lastenruokayrittäjä aloitti yhteistyön Michelle Obaman kanssa
Ei vielä kommentteja