Perhebloggaaja bongattiin lentokentältä ja tuomio oli musertava – julkinen keskustelu matkustelusta vinoutunutta

Perhebloggaaja bongattiin lentokentältä ja tuomio oli musertava – julkinen keskustelu matkustelusta vinoutunutta
Kuva: Hanson Lu

Yhdeksi suurimmaksi koronasynniksi on määritelty matkustaminen ulkomaille. Bloggaaja ja somevaikuttaja Anna Pastak vietti taannoin perheineen viisi viikkoa ulkomailla. Taustalla vaikutti vahvasti lapsen terveysasiat, joita äiti ei avaa enempää lapsen yksityisyyden suojaamiseksi. Matkustaminen kuumentaa tunteita vallitsevan pandemian takia, mutta silti matkustus on ollut, ja on edelleen mahdollista.

Pastak oli ennen matkaa tietoinen siitä, että tuleva matka aiheuttaa vihaviestejä ja myrskyä sosiaalisessa mediassa. Oman lapsen saadessa uusimmat laboratoriotulokset, oli päätös kuitenkin valmis ja perhe suuntasi helmikuun puolivälissä Arabiemiraatteihin, kun tartuntaluvut olivat kuumimmillaan.

Pastak kertoo Ylelle, ettei viisi viikkoa ulkomailla ollut välttämättömyys lapsen terveydelle, vaan sillä nopeutettiin lapsen parantumista, sekä helpotettiin oloa.

Keskustelu matkustamisesta ulkomailla aikana, jolloin suositukset neuvovat pysymään kotona ovat somevaikuttajan mukaan vinoutuneita. Pastak ymmärtää vaikutusvaltansa ja kantaa siitä täyden vastuun, mutta kokee silti ettei asiasta uutisoida kuten se todellisuudessa näyttäytyy.

Mediasta saa helposti käsityksen, että kukaan ei matkusta Suomesta minnekään

Pastak kertoo saaneensa kymmeniltä seuraajiltaan kiitollisia viestejä siitä, että toi esille matkustamisen korona-aikana.

-Todellisuus on, että lentoja on kyllä mennyt eivätkä ne tyhjiä ole olleet.

Tilastoja korona-aikana tehdyistä ulkomaan matkoista ei ole, ja uutisointi keskittyy ainoastaan ulkomailta tulleisiin virusmuunnoksiin. Matkustuksesta ei puhuta, kun kukaan ei uskalla paljastaa olleensa ulkomailla.

Kun yksi haluaa paeta korona-ahdistusta kesälomamatkalle ja toisen mielestä kontaktit pitäisi minimoida, tunteet helposti kuumenevat, mitä pitäisi tehdä?

Perheet tekevät erilaisia riskiarvioita, ja loppujen lopuksi voimme vaikuttaa vain omiin valintoihimme. Vaikka ei aina pystyisi ymmärtämään toisen valintoja, voi yrittää miettiä, miksi toiset toimivat niin kuin toimivat, kertoo SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina työskentelevä Nina Lyytinen.

– Voimme pohtia omia rajojamme ja miettiä, miten voimme pitää yhteyttä niihin, jotka itse tekevät erilaisia valintoja. Jos toisilla on löysemmät rajat ja he haluavat tavata, voimme sanoa, että tavataan ulkotiloissa, kertoo Lyytinen IS uutisessa.

Katse tulevaisuudessa

Muiden matkustelu voi synnyttää epäreiluuden kokemuksia. Etenkin jos on itse toiminut niin kuin yhteiskunta on neuvonut ja suositukset ovat sanelleet. Luottamus siihen, että muut toimivat samoin, mainitsi Jyväskylän yliopiston Vilma Luoma-aho. Pastakin omat seuraajat ovat suhtautuneet hyväksyvästi tämän matkaan: he ovat seuranneet tämän elämää jo aiemmin ja ymmärtävät matkan syyn ja tarpeellisuuden. Kyseessä on yksisuuntainen parasosiaalinen suhde, jossa seuraaja kokee olevansa ystävyyssuhteessa vaikuttajan kanssa, kertoo Luoma-Aho.

Yle uutisten Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn mukaan kuitenkin 27 prosenttia suomalaisista aikoo lähteä matkoille heti, kun pandemia on helpottanut ja rajoituksia löysennetty. Suurin osa vastaajista, eli 55 prosenttia ei aio heti sännätä reissuun vaikka tilaisuus tuleekin.

Lue myös:

Pitääkö tasaisesta arjesta pitävän lapsen olla myös vilkas, uteliaan malttaa olla lisäksi rauhallinen?

Kodin esineiden nappiparistot vaaraksi lapsille: onko Duracellin kehittämä uusi teknologia ratkaisu ongelmaan?

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Unicefin raportti: “Maailmassa syntyy kuolleena vauva joka 16. sekunti”

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *