Onko nuoren naisen palkkaaminen työnantajille niin suuri riski kuin luullaan?

Onko nuoren naisen palkkaaminen työnantajille niin suuri riski kuin luullaan?
Kuva: Davide ragusa

Kuvittele hetki olevasi työnantaja ja aseta käsi sydämesi päälle. Kumman sinä palkkaisit, täysin yhtä pätevät hedelmällisessä iässä olevan nuoren tai nuorehkon naisen, vai samanikäisen miehen? Näin kysytään Duunitorin artikkelissa, jossa on selvitetty äitiysvapaille jäävän työntekijän kustannukset työnantajan näkökulmasta.

Laillinen ja tasa-arvoa kunnioittava vastaus kysymykselle olisi, että sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Sukupuoleen perustuva syrjintä on ollut kiellettyä laissa vuodesta 1986 lähtien.

Artikkelissa haastateltiin mm. tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelaa, Kelan tutkija Anneli Miettistä, elinkeinoelämän keskusliiton edustajat Vesa Rantahalvaria ja Johan Åströmiä, sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmea.

Osa Suomen työnantajista kammoksuu hedelmällisessä iässä olevia naisia, miksi?

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara luovutti eduskunnalle joulukuussa 2018 vuosikertomuksen, jonka mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä työelämän syrjinnän muoto Suomessa. Osa maamme työnantajista pitää nuoren naisen palkkaamista edelleen taloudellisena riskinä.

Syntyvyyden lasku on puhuttanut jo muutamia vuosia, joten raskaus on jo pääsääntöisesti hyvä ja toivottu asia. Usemmiten myös lähipiiri ja tulevat vanhemmat ovat onnellisia uutisesta, joten raskaus ei pelkästään palvele yhteiskuntaa uusilla veronmaksajilla.

Raskaudesta ja syntyvästä lapsesta syntyy kahdenlaisia kustannuksia: suoria ja piileviä

Se kuka laskun maksaa, on artikkelin mukaan näkökulmakysymys. Työmarkkinoiden näkökulmasta vastaus on raskaana oleva lapsen äiti. Raskauden hinta riippuu siitä, millainen on äidin työsuhteen muoto, toimiiko hän yrittäjänä vai onko hän mahdollisesti kokonaan pois työmarkkinoilta.

Toisin sanoen on eri asia jäädä äitiysvapaalle, jos nainen on jo valmiiksi työtön, opiskelija tai pätkätöissä kuin että hän työskentelee vakinaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa ja hänellä on työpaikka, johon palata perhevapaan jälkeen, kerrotaan artikkelissa.

Taloustieteellisesti lastenhankinnasta puhutaan naiselle “mahdollisuuksien hintana”

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo näkökulman, jossa tarkastellaan kaikkea, mitä äiti menettää tehdessään lapsen.

“Se voi tarkoittaa uramahdollisuuksia tai sitä inhimillistä pääomaa, jota henkilö on kerryttänyt työelämässä. Mitä pidempään hän on kotona, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että tällainen pääoma katoaa tai menettää merkitystään”, Sutela kertoo, ja lisää että eniten menetettävää on parhaimmilla työmarkkina-asemissa olevilla.

Korkeakoulutuille ja työssäkäyville naisille riski on isompi yrittää hankkiutua raskaaksi ja jäädä äitiysvapaalle kuin matalammin koulutetuille ja työelämän ulkopuolella oleville.

Ei olekaan niin kallista työnantajille kuin luullaan – äitiysloman ajalta maksettavasta palkasta valtaosa korvataan työnantajalle

Kela maksaa äitiysrahan työnantajalle siltä ajalta, jolta äidille maksetaan palkkaa. Kelan tutkija Anneli Miettinen kertoo, että yhteiskunta tulee hyvin työnantajia vastaan. Perhevapaan kustannukset eivät ole työnantajalle niin isoja kuin usein kuvitellaan.

Vapaista korvataan noin 70 prosenttia työnantajille, selviää Tilastokeskuksen julkaisuista. Työnantajille aiheutuu toki muitakin kuluja perhevapaille jäävän työntekijän työtehtävien siirtämisestä tai tilalle perehdyttämisestä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikön Minna Salmen mukaan tämä on tyypillistä erityisesti pienissä yrityksissä. Kaikki eivät osaa hakea yritykselleen niille kuuluvia avustuksia. Salmen mukaan esimerkiksi lapsen äidin työnantajalle maksettava 2 500 euron kertakorvaus “vanhemmuuden kustannuksesta” on jäänyt hyvin vähälle käytölle.

Vuonna 2020 lapsen synnytti noin 45 000 äitiä ja kertakorvausta maksettiin noin 17 500 äidille ja noin 5 500 työnantajalle. Näin ollen suuri osa työnantajista ja heidän työntekijä-äideistään näyttäisi jäävän korvauksen ulkopuolelle. Virallista tutkittua tietoa asiasta ei kuitenkaan ole. Korvaus otettiin käyttöön toukokuussa 2017.

Lue myös:

Aivan tavallinen päiväni murmelina teinin, kakkosluokkalaisen ja (t)uhmaikäisen perheessä

Leikkiäkö hippaa vai laittaako astianpesukone pyörimään? Lapseni on ylisukupolvisen leikkiajanpuutteen uhri

Yksin kolmen pojan kanssa asuva isä: Miehissä on vielä paljon perinteistä maskuliinisuutta

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *