Lapsi käyttäytyy huonosti! -Voisiko positiivinen kasvatus tuoda toivotun avun?

Lapsi käyttäytyy huonosti! -Voisiko positiivinen kasvatus tuoda toivotun avun?
Kuva: Pixabay / elijahssong

Teksti: Mami Mixtuura

Moni vanhempi tuskailee sen kanssa, että lapsi käyttäytyy huonosti. Välillä voi tuntua, että ei ole riittäviä työkaluja muuttaa tilannetta paremmaksi. Millä ihmeellä saisi lapsen käyttäytymään paremmin ja sillä tavalla, että ei aina tarvitsisi hävetä huonoa käytöstä, jos liikkuu kodin ulkopuolella? Se ei tunnu tuovan apua, vaikka kuinka uhkailisi lasta ja veisi jäähylle! Millainen kasvatustyyli olisi paras, jotta lapsesta kasvaisi totteleva? Voisiko myönteisempi kasvatustyyli antaa hyviä työkaluja myös ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen?

Mitä vanhempi tekee silloin, kun kaiken kiireen keskellä lapsella kaatuu juoma pitkin pöytää, lattioita ja vaatteita? Siinä vaiheessa ei ehkä naurata, mutta lapselle rähjääminenkään ei nopeuta yhtään asian ohi pääsemistä. Sen sijaan lapsi vain alkaa entistä hankalammaksi, jos aikuinen osoittaa hermostumisen merkkejä. Miten tässä tilanteessa ohjattaisiin toimimaan, jos lasta kasvatettaisiinkin myönteisen kasvatuksen kautta?

Miten olisi hyvä suhtautua, kun lapsi kaataa kaiken kiireen keskellä juoman pöydälle? Kuva: Pixabay / mintchipdesigns

Millaista on positiivinen kasvatus?

Oppi&ilo-sivustolla on kerrottu positiivisesta kasvatuksesta. Keskeistä on se, että keskitytään huomaamaan lapsen vahvuudet ja onnistumiset. Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan tietoisesti myönteisiä asioita. Lapsi kokee olevansa tärkeä ja osaava, kun hän saa kannustavaa palautetta tekemisistään ja aikuinen huomaa sekä sanoittaa hyviä asioita. “Positiivinen kasvatus huomioi tunnetaidot, myötätunnon, armollisuuden, inhimillisyyden, rakkauden ja läsnäolon – kaikki ne asiat, mitkä rakentavat eheää ihmiseksi kasvua”, todetaan tekstissä.

Tärkeintä on aktiivisesti oppia huomaamaan hyviä asioita ja antaa niistä palautetta, todetaan Oppi&ilo-sivuston kirjoituksessa. Tavoitteena on se, että negatiivisiin asioihin keskittymisen suhteen, voisi oppia näkemään onnistumisia ja niitä asioita, jotka ovat hyvin. Positiivisessa kasvatuksessa vuorovaikutuksessa käytetään näitä asioita: Yhteys, kunnioitus, ennakointi, empaattinen johtajuus sekä positiiviset rajat, kertoo positiivisen kasvatuksen luonut Tiia Trogen Yle Uutisen kirjoituksessa.

Miten toimitaan, kun lapsi käyttäytyy huonosti?

Tiia Trogenin Positiivinen kasvatus -sivustolla kerrotaan, ristiriitatilanteissa olevan tavoitteena, että tilanteeseen saadaan löydettyä yhdessä lapsen kanssa ratkaisu, joka lisää lapsen taitoja ja tietoja. Tiia Trogen toteaa Yle Uutisten tekstissä, että rangaistusten käyttö ongelmatilanteissa ei ole toimiva ratkaisu, koska ne lisäävät vain lapsen pahaa mieltä ja huonoa käyttäytymistä. Ristiriitatilanteissa on tärkeää, että vanhempi pysyy rauhallisena ja pyrkii empaattisesti selvittämään, että mikä on perimmäinen syy lapsen käytökseen (esim. nälkä tai väsymys). Trogenin mukaan pienetkin lapset osaavat kertoa syitä käytökselleen ja pystyvät keskustelemaan syvällisesti aikuisen kanssa, jos heitä kohtaan ollaan aidosti kiinnostuneita.

Positiivinen kasvatus -kirjassa löytyy viiden askeleen käyttäytymismalli, kuinka voi puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen. Tätä mallia noudattamalla lapsi oppii ristiriitatilanteista. Kun lapsen tekemiin virheisiin suhtaudutaan myötätuntoisesti, oppii lapsi kohtelemaan myös muista kanssaihmisiä myötätuntoisesti. Koettujen tilanteiden yhdessä läpi käyminen vahvistaa lapsen ja aikuisen yhteyttä, kerrotaan kirjan esittelyssä. Käyttäytymismallissa opetetut vaiheet lisäävät lapsen ongelmanratkaisutaitoa ja kykyä itsenäiseen ajatteluun. Näiden monien askeleiden avulla lapsen ei-toivottu käyttäytyminen vähenee.

Kuva: Unsplash / Gabe Pierce

Näillä vinkeillä pääsee alkuun positiivisessa kasvatuksessa

Positiivisen kasvatuksen asiantuntija Viivi Pentikäinen listaa kolme vinkkiä, joilla pääsee alkuun:

1. Huomaa ja sanoita arjessa onnistumisia ja positiivisia asioita. Kerro esimerkiksi lapselle päivittäin kolme asiaa, joissa lapsi onnistuu ja kerro ne hänelle.

2. Pysähdy silloin, kun on myönteinen hetki. Osoita lapselle, että iloitset hänen seurassaan olemisesta.

3. Ole armollinen ja myötätuntoinen. Jos maito läikkyy, “ei haittaa” on hyödyllisempi reaktio kuin moittiminen. Jos keskittyy liikaa lapsen epäonnistumisiin, kasvattaa se lapselle liiallista itsetarkastelua ja tunnetta, että ei ole riittävän hyvä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä artikkelit:

Onko uhkailu sinullekin tuttu tapa kasvattaa? Lue tämä!

Tiedätkö Curling-vanhemmuuden? Tämän kasvatustyylin vaikutukset voivat näkyä pitkään lapsen elämässä

Äiti voi joutua sairauslomalle omasta perheestä! -Uskaltaako uupunut hakea ajoissa apua?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.