Kesä lähenee, valon määrä lisääntyy päivä päivältä ja samalla tarve suojautua auringon UV-säteilyltä nousee. Auringon terveysriskit eivät kuitenkaan ole kaikille tuttu juttu – etenkään nuorille.
Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua melanoomaan, joka jatkaa yleistymistään Suomessa. Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1 028 miestä ja 811 naista, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK) tiedotteessaan. Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta.
”Melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaa 5 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä melanoomaan arvioidaan sairastuvan vuosittain Suomessa jo lähes 3 000 henkilöä”, Karri Seppä Syöpärekisteristä sanoo.
Jokaisen on tärkeä suojata ihoaan liialta auringolta, mutta erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten kohdalla, sillä heidän ihonsa suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Ihosyövän merkittävimmät riskitekijät ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti lapsena ja nuoruusiällä sekä ihon runsas altistuminen UV-säteilylle eliniän aikana. Vanhempien lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaisten on tärkeä huomioida aurinkosuojautuminen osana arkea.
”Aurinkosuojautuminen ei ole vain rantapäivien asia, vaan kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin ulkoilusta puutarhatöihin ja ulkoleikeistä retkeilyyn. Lasten ja aikuisten ihon suojaamiseen pätevät samat perusohjeet: varjo, vaate ja voide”, Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela neuvoo.
”Ensisijaisesti iho suojataan varjon ja vaatteen avulla. Lisäsuojaksi kannattaa valita aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30. Lisäksi ulkoilua voi voimakkaimman säteilyn aikoina pyrkiä ajoittamaan aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa”, hän jatkaa.
Nuoret eivät koe ihon palamista erityisenä terveysriskinä
Auringon haitoista ja terveysriskeistä on tärkeä puhua lasten ja nuorten kanssa. Nuorten voi olla vaikea huomioida liialliselle auringolle altistumisen pitkän aikavälin terveysriskejä. Aina hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista, osoittaa terveystieteiden maisteri Laura Mikkolan tekemä Pro Gradu -tutkielma.
Mikkola tarkasteli 16-20-vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Aineisto koostui 11 nuoren yksilöhaastattelusta. Tutkimustuloksista ilmenee, että nuoret suojautuivat auringolta pääasiassa aurinkovoiteella, päähineellä ja olemalla varjossa.
”Varjo on tehokas keino UV-altistumisen vähentämiseen, sillä varjossa UV-säteilyä voi olla jopa 50 prosenttia vähemmän kuin paljaan taivaan alla”, Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kertoo.
Nuoret suojautuivat paremmin mennessään pidemmäksi aikaa ulos tai rannalle, ulkomaanmatkoilla sekä ihon palamisen jälkeen. Aurinkosuojautumiseen vaikuttivat asenteet ja tiedot sekä esimerkiksi aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät, sosiaalinen verkosto sekä käsitykset ihon palamisesta.
Mikkolan tutkimuksesta selvisi myös, että nuorten oli vaikeaa nähdä ihosyövän koskettavan heitä itseään nuoren ikänsä vuoksi eivätkä he kokeneet ihon palamista erityisenä terveysriskinä. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kokivat, että aurinkosuojautumista voidaan edistää puhumalla aiheesta enemmän sekä lisäämällä nuorten tietoja auringon haitoista ja suojautumisesta monikanavaisesti niin koulujen kuin sosiaalisen median kautta.
Milloin suojautuminen on erityisesti tarpeen?
Kevään koitettua Suomessa on alettu elää aikoja, kun auringon UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi saavuttaa suojautumisrajan arvon 3 koko maassa. Tästä eteenpäin on siis erityisen tärkeä kiinnittää huomiota ihon ja silmien suojaamiseen auringon UV-säteilyltä.
Eteläisessä Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka ja Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuusta elokuun alkupäiviin. Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on Suomessa juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla, jolloin UV-indeksi voi ylittää maan eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.
”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin kesät todennäköisesti lämpenevät. Hellejaksoja ennakoidaan tulevaisuuden ilmastossa esiintyvän aikaisempaa useammin, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Vaikka auringonvalolla on hyviäkin vaikutuksia, kannattaa siihen liittyvät terveysriskit pitää mielessä ja suojata ihoaan sekä varmistaa, että jälkikasvun iho on myös suojattu. Lisäksi UV-indeksin tarkistaminen kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja