Alatiesynnytys on yleisin synnytysmuoto, mutta keisarileikkausten määrä on viime vuosina ollut kasvusuunnassa. Keisarileikkaus tehdään useammin kiireellisenä kuin suunnitellusti, mutta kummankin osuus kaikista synnytyksistä on kasvanut.
Keisarileikkaukset, eli sektiot ovat yhä yleisempiä ja niiden määrässä tehtiin uusi ennätys viime vuonna, Yle uutisoi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 viidennes synnytyksistä (20,1 %) päätyi sektioon. THL kertoo, että määrä oli suurempi kuin koskaan ennen tilastoinnin aikana, mikä on aloitettu vuonna 1987.
Keisarileikkauksia tehdään enemmän kiireellisenä (10,9 %), jolloin keisarileikkauspäätökseen vaikuttaa jokin synnytyksen aikana todettava ongelma. Suunnitellusti tehtyjä keisarileikkauksia on alle puolet keisarileikkausten määrästä (8,3 %). Hätäkeisarileikkausten osuus on Ylen mukaan pysynyt vakaana, noin yksi prosentti synnytyksistä.
Keisarileikkausten osuus on korkeampi ensisynnyttäjillä kuin kaikilla synnyttäjillä yhteensä. THL:n ennakkotietojen mukaan lähes joka neljäs ensisynnyttäjä (24,7 %) päätyi keisarileikkaukseen viime vuonna.
Jos ensisynnytys tapahtuu keisarileikkauksella, on todennäköisempää, että myös mahdolliset myöhemmät synnytykset tapahtuvat samalla tavalla. Ylen mukaan näin ollen voidaankin odottaa, että keisarileikkausten kokonaismäärä kasvaa lähivuosina entisestään.
Keisarileikkausten osuudesta on annettu eurooppalainen suositus, jonka mukaan kehittyneissä maissa osuuden olisi toivottavaa pysyä korkeintaan 15-20 prosentissa kaikista synnytyksistä. Tämä raja on nyt Suomessa ylittynyt.
Miksi keisarileikkausten määrä kasvaa?
Miksi keisarileikkausten määrä on kasvusuunnassa? Taustalla vaikuttaa monta asiaa.
”Synnyttäjät ovat aiempaa vanhempia. Iän myötä yleistyvät erilaiset perussairaudet, jotka lisäävät todennäköisyyttä keisarileikkaukseen. Myös ylipainon yleistyminen lisää sektioon päätymistä”, THL:n erityisasiantuntija Anna Heino sanoo Ylellä.
Samat syyt vaikuttavat myös ensisynnyttäjien keisarileikkausten yleistymisen taustalla. Lisäksi yksi vaikuttava tekijä on synnytyspelko, joka saa osan synnyttäjistä toivomaan keisarileikkausta. Ylen haastattelussa Heino toivoo, että terveydenhuollossa kiinnitettäisiin yhä enemmän huomiota siihen, miten synnytyspelkoa otetaan puheeksi sekä käsitellään.
”Toivottavaa olisi, että synnytyspelko ei automaattisesti tarkoittaisi keisarileikkaukseen päätymistä, vaan että siihen voitaisiin jo raskauden aikana reagoida ja vastata muillakin tavoilla”, hän kommentoi.
Keisarileikkaus on tietyissä tapauksissa tarpeellinen ja tärkeä toimenpide synnyttäjän ja vauvan hyvinvoinnin kannalta. Keisarileikkaukseen liittyy kuitenkin erilaisia riskejä kuin mitä alatiesynnytyksen riskit ovat. Heino muistuttaakin, että keisarileikkaus on synnyttäjälle iso toimenpide, josta toipumiseen menee usein melko kauan. Sektio voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään terveyteen eri tavoin.
Lähde: Yle
Teksti: Miia
