Ärrävika. Vinkit kotiopetteluun ennen tolkuttoman pitkiä puheterapiajonoja

Ärrävika. Vinkit kotiopetteluun ennen tolkuttoman pitkiä puheterapiajonoja
Kuva: Brett Jordan

Lapsen puheen motoriset taidot kehittyvät hiljalleen lapsen kasvaessa. Lapsi oppii puheen, äänteet ja sanavarastonsa ollessaan vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa. Entä jos lapsi ei itsestään opi maamme hankalinta r- äännettä? Ennen valtavan pitkiin puheterapiajonoon menemistä, on hyvä yrittää totutella äänteisiin kotona.

Puheterapian tietopankin mukaan kaikki lähtee lapsen omasta motivaatiosta. Alle 6-vuotiaiden lasten ei tarviteosata hallita kaikkia äänteitä täydellisesti. Tärkeinä on lähteen mukaan lapsen oma tahtotila motivaatio uuden äänteen harjoittelulle.

Yleensä vanhemmat ovat huolestuneempia lapsen puheesta, kuin lapsi itse. Jatkuva painostamoinen ja uuden opettelu saattaa ahdistaa ja tuntua lapsesta vastenmieliseltä. Ärrävikaa ja myös ässävikaa esiintyy noin viidesosalla 5-vuotiaista lapsista.

Puheterapian tietopankki kertoo olevan pitkälti oman kotikunnan resusseista kiinni, miten asiaan puututaan. Mikäli artikulaatiovirheitä on useampia kuin kaksi, äänteitä tuotetaan hampaiden välistä tai puhe on poikkeuksellisen epäselvää, niin tällöin ammattilaisen arvio tulee usein kyseeseen. Yleisimmät äännevirheet ovat r, s, l, ja k.

Puheterapiaan jonot edelleen valtavia

Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen jonotusaika jo pelkästään puheterapiaan pääsemisen tarpeen arvioon oli peräti 14 kuukautta.

Kokkolassa perhe odotti jo koulun aloittaneelle lapselle puheterapiaa puheen viiväsymisen takia, mutta itse puheterapiaa ei kuitenkaan aloitettu. Tilannetta vain tarkkailtiin kahden vuoden ajan.

Puheterapian tilanne on yleisesti koko maassa melkoisen kaaoksen vallassa. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluja piirissä uudet työolot sai aikaan kiivaan puheterapeuttien ulosmarssin.

Lue puheterapeuttien joukkoirtisanomisesta täältä: Puheterapiaan lapsilla huutava pula: Joukkoirtisanoutuneet terapeutit pahoillaan “tämä särkee sydämen”

Kela sai äskettäin lisää muutaman palvelun tuottajan

Kela hankki lisää toteuttajia yksilöpuheterapialle, jota annetaan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tarjouksia Kela sai viiteen vakuutuspiiriin yhteensä 48, joista hyväksyttiin 43. Yksilöpuheterapiaa pystytään tarjoamaan nyt noin 800 uudelle asiakkaalle, kertoo Kela.

800 uutta asiakasta ei kuitenkaan riitä millään lyhentämään jono tilannetta. Puheterapiaa tarvitsee lasten lisäksi myös aikuiset ja maahanmuuttajat.

Jonoa odotellessa kotivinkki ärrän opetteluun: “Ärrän kierrän ympäri orren vai sittenkin jotain muuta?

Lapsen opettelua ei auta sanomalla että “sano ärrrrrrrr” tai “sano ärrän kierrän orren ympäri”, kertoi Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirpa Tarvainen taannoin HU:lle.

– Itse lähtisin liikkeelle siitä, että lapsen kanssa kuunnellaan, kuuluuko sanassa “r”, eli kuuluuko sanassa surinaa. Ärrää voi aluksi pidentää omassa puheessa, jotta lapsi oppii sen erottelemaan. Sen jälkeen peilin edessä mallintaisin kielellä muutamia erilaisia liikkeitä, jotta lapsi oppii hahmottamaan kielensä ja leukansa liikkeitä, kertoo Tarvainen.

Puheterapiassa täryn etsintään ohjataan d-kirjaimen avulla. Sitä voi harjoitella jo kotona!

Kielen sijainti on “d” äänteessä samalla paikalla kun “r” äänteessä. Siksi ärrääon hyvä lähteä hakemaan korvaamalla sanan ärrät d:llä.

– Erilaiset di-di-di-di-, da-da-da-da- ja den-den-den-tavusarjat ovat hyviä harjoittelun aluksi. Myöhemmin voi käyttää helppoja sanoja, joissa r korvataan d:llä, kuten esimerkiksi “diisi” sanan “riisi” tilalla, ehdottaa Tarvainen.

Ärrä- tai ässäviasta kannattaa keskustella lapsen kanssa ilman sen suurempaa painetta. Vielä 6-vuotiaana tilanne ei ole hälyyttävä, mikäli äännettä ei tule.

Neuvola ensiavuksi?

Neuvolassa tehdään lähtökohtaisesti aina kielen ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää seulontaa, jossa yleensä vaikeammat kielen ja puheenkehityksen ongelmat havaitaan.

Olisiko neuvolaan hyvä kouluttaa kotiohjeita vanhemmille, jos puheterapiaan pääsy on lähes mahdotona? Ässä- ja ärräviat ovat kuitenkin niin yleisiä, että äänteisiin tutustuminen jo kotona opastetusti voisi toimia ehkäisevänä ensiapuna.

Lue myös:

Lapsilisä on suurin valtion perheille maksama sosiaaliturvaetuus. Miksi se loppuu jo ennen täysi-ikäisyyttä?

Kun on kokenut HPV-viruksen aiheuttamat kärsimykset, haluaa suojella lapsiaan

Kilpirauhasen liikatoiminta – Sekoilisiko liikaa vai liian vähän?

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *