Kasvavan nuoren kanssa kannattaa keskustella ja neuvotella avoimesti ja seikkaperäisesti. mikä juuri teidän perheessä on ok, mikä taas ei – sekä kertoa joka kerta, miksi!
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt liikennevalomallin, joka auttaa vanhempia erottamaan, millaisiin asioihin nuoren elämässä kannattaa puuttua ja millaisiin ei.
MLL on ottanut käyttöön värikoodit, joista saa osviittaa omaan arkielämään nuoren kanssa. Värejä on kolme: vihreä, keltainen ja punainen.
Tiivistetysti voi sanoa, että vihreät ovat asioita, joista nuoren kuuluisi saada päättää itse, keltaiset neuvoteltavia asioita ja punaiset asioita, joiden päätäntävalta ja vastuu ovat aikuisella.
Nuoren päätettävissä
On paljon esimerkiksi persoonaan, ulkonäköön, mieltymyksiin ja henkilökohtaisiin näkemyksiin liittyviä asioita, joihin vanhemman on parempi olla puuttumatta.
Jokaisella nuorella on oikeus kehittyä erityiseksi, ainutlaatuiseksi itsekseen ilman huoltajien määräilyä, painostusta tai ohjailua.
Tällaisia asioita ovat MLL:n mukaan esimerkiksi omat mielipiteet ja elämänkatsomus, oma ulkonäkö (pukeutuminen, hiustyyli, korut jne.), oma sisustus- ja musiikkimaku sekä omat mielenkiinnonkohteet ja harrastukset.
Kun nuori kokee, että hänen erityisyyttään arvostetaan, saa hän hyvät eväät kehittyä hyvinvoivaksi ja hyvällä itsetunnolla varustetuksi aikuiseksi.
Nuoruuden myrskyissä tunteet tulevat usein erityisen vahvoina, joten muistuta häntä myös siitä, että kaikki tunteet (viha, pelko, jännitys, ahdistus, riemu, ihastus jne.) ovat sallittuja ja hyväksyttyjä ja niistä voi aina puhua.
Näistä nuori ja vanhempi neuvottelevat
Kun nuori saa itse olla mukana pohtimassa ja neuvottelemassa mahdollisista rajoituksista juuri teidän perheessä, on niitä sen jälkeen hänenkin mielestään mukavampi noudattaa.
Tiukka käskytyslinja harvemmin toimii, joten ajattele näitä asioita ja keskustelua nuoren kanssa normaalina neuvottelutilanteena, jossa molempien osapuolien on hyvä myös hieman myöntyä ja tehdä kompromisseja.
Tällaisia neuvoteltavia asioita ovat muun muassa kännykällä ja koneella vietetty ruutuaika, kännykkälaskut, kotiintuloaika, kotityöt, mahdollinen viikko-/kuukausiraha, kyläilyt sekä yökyläilyt kavereiden luona sekä esimerkiksi ensimmäiset seurustelukuviot.
Asiat, joista päättää ehdottomasti aikuinen
Huoltajan tehtävä on suojella nuorta liian rajuilta kokeiluilta. Nämä rajoitukset liittyvät siihen, että on aina viime kädessä vanhemman tehtävä huolehtia vielä kehittyvän nuoren hyvinvoinnistaan ja turvallisuudesta.
Tällaisia asioita ovat lakien ja asetusten noudattaminen, itsensä tai muiden fyysinen vahingoittaminen, päihteidenkäyttö, omien perustarpeiden, kuten syömisen ja peseytymisen, laiminlyönti sekä jatkuva lintsaaminen koulusta niin, että se aiheuttaa jo ongelmia nuoren opintopolulle.
Samalla, kun suojelee ja pitää huolta nuorestaan, on kuitenkin hyvä muistaa, että jokaiselle rajoitukselle on oltava järkeenkäypä peruste. Nuorella on oikeus myös kuulla perustelut.
Jos vanhempi vain koko ajan komentaa ja kieltää eikä kerro, miksi, voi perheen sisäinen vuorovaikutus pian olla pelkkä muisto vain.
Nuori välillä vain esittää kovaa
Hyvä Terveys -lehden artikkelissa on haastateltu erityisnuorisotyössä ja lastenkodeissa töissä ollutta nuoriso-ohjaajaa Eeva Pullia, joka on nähnyt läheltä todella monta erilaista tarinaa.
Hän tietääkin, että lapsen tullessa murrosikään on se valtaisa mullistus koko perheelle.
Pulli sanookin lehden haastattelussa, että monesti aikuinen hätääntyy nuoren muuttuneesta käytöksestä ja ottaa käyttöön kiristyksen ja uhkailun, kenties huutamisenkin. Tämä taktiikka ei kuitenkaan toimi, Pulli alleviivaa lehdessä.
Tottelemaan pakotettu lapsi mukautuu sääntöön ehkä kerran, jopa kaksi, mutta luottamukselle moinen tekee pahasti hallaa.
Pulli niin ikään tietää, että uhmakkainkin teini on usein vain hämillään ja häpeissään, ja yrittää irtaantua vanhemmistaan esimerkiksi tiuskimalla heille, vaikka heitä vielä niin tarvitseekin.
Pullin mukaan paras keino luoda juuri omaan perheeseen sopivat säännöt löytyvät keskustelemalla, pohdiskelemalla ja neuvottelemalla.
Kun jo hyvissä ajoin yhdessä sovitaan, mikä on sallittua, mikä ei, mikä sääntöjen rikkomisesta on rangaistuksena ja yhdessä pohtien vielä perustellaan sääntöjen järkevyys, ei rangaistuksetkaan tämän jälkeen tunnu nuoresta epäreiluilta, vaan pelin henki on kaikille tasapuolinen eikä ketään jyrätä, hän neuvoo.
Teksti: Petra
