Monet tekijät vaikuttavat siihen, millaisena ihminen näkee itsensä. Esimerkiksi suvussa kerrotut tarinat voivat alitajuisesti vaikuttaa siihen, millaisena ihminen kokee itsensä. Tällaiset tarinat voivat vahvistaa itsetuntoa tai toisinaan heikentää sitä. Lapsuudenkodin ja vanhempien vaikutus lapsen minätarinan muodostumiseen on voimakas. Mielikuvaan omasta itsestä voi myös vaikuttaa, mikäli sen kokee vääränlaiseksi. Oletko sinä kokeillut “minätarinasi” muokkaamista?
Lapsuudenkodilla ja kasvatuksella on suuri vaikutus siihen, millaiseksi ihmisen arvomaailma muodostuu ja miten ihminen näkee ja kokee itsensä. Psykologi ja psykoterapeutti Aino Juusola kuvailee Ylen artikkelissa, kuinka jokainen voi itse valita, minkälaista tarinaa hän haluaa itsestään kertoa. Tällaiset “minätarinat” ovat joustavia ja niitä on mahdollista muokata.
Juusolan mielestä ihmisten on hyvä tiedostaa, millaisilla erilaisilla tavoilla minätarinat vaikuttavat
omaan toimintaan ja ajatuksiin. Esimerkiksi tilanteet, joissa ihminen epäonnistuu tai onnistuu, ovat hyviä kohtia pysähtyä havainnoimaan, millaista tarinaa ihminen kertoo itselleen itsestään. Jos on kovin ankara itselleen epäonnistumisen jälkeen ja syyttelee itseään epäonnistumisesta, on hyvä pysähtyä miettimään, voisiko itselleen puhua lempeämmin.
Millaisena ihmisenä sinä haluaisit nähdä itsesi?
Aino Juusola antaa hyvän vinkin niille, joiden minätarina ei välttämättä tunnu tällä hetkellä sellaiselta kuin itse toivoisi: voi pohtia, millaisen 90-vuotispäivän onnittelupuheen itselleen haluaisi pitää. Juusola kehottaa miettimään, miten haluaisi muiden puhuvan itsestään 90 vuoden iässä. Jos tähänastinen elämä on ollut hyvin erilaista kuin elämä, jota haluaisi katsella taaksepäin sadan vuoden rajapyykin lähestyessä, nyt voi olla hyvä hetki pysähtyä ja miettiä, miten omaa elämää voisi muuttaa, jotta se vastaisi enemmän omia haaveita.
Juusolan mukaan kasvavan lapsen käsitykseen itsestään vaikuttaa paljon se, millä tavalla häntä lähellä olevat ihmiset puhuvat hänestä. Myös se, mihin tyyliin ympärillä olevat ihmiset puhuvat omasta suvusta vaikuttaa siihen, millaisena ihminen kokee itsensä ja ympäröivän maailman. Lapsi ei kyseenalaista muiden sanomia asioita, vaan ottaa annettuna sen käsityksen, mitä muut ihmiset hänelle tarjoavat.
Käsitys, joka lapselle syntyy omasta itsestä ja suvustaan lapsuudessa, voi vahvistua myöhemmin hänen aikuistuessaan. Käsitys voi myös elämän mittaan muuttua.
Vanhemmilla on paljon valtaa sen suhteen, millainen minäkuva lapselle muodostuu
Jos perheessä ei puhuta paljon tunteista ja pikemminkin koetaan tunteiden näyttäminen heikkoutena, lapsi voi kasvaessaan kokea, että hänen on mahduttava tähän muottiin, eikä tunteita saa näyttää. Tunteiden tukahduttaminen ei kuitenkaan usein johda hyvään lopputulemaan. Sen sijaan sellaisissa perheissä, joissa tunteiden näyttämiseen kannustetaan, lapsen minäkuva muodostuu erilaiseksi ja hänen voi aikuisena olla helpompi ajatella itseään henkilönä, joka osaa ja saa näyttää tunteitaan. Tämä helpottaa elämää monella tavalla.
Vastaako sinun minätarinasi tällä hetkellä mielestäsi hyvin todellisuutta?
Lähde: Yle
Teksti: Sonja
