WHO:n ohjeistuksen mukaan alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa, kuten television katselua tai tietokonepelien pelaamista. Kahden vuoden jälkeenkään ruutuaika ei saisi olla yli tuntia pidempään, mutta mitä vähemmän sen parempi. Se johtuu siitä syystä, että ruutuajalla on negatiivisia seuraamuksia pienelle lapselle: lapset eivät esimerkiksi opi ruutujen välityksellä, siten kuin he oppivat toisilta ihmisiltä.
Maailmanlaajuiset suositellut ruutuajat ylittyvät reippaasti Suomessa THL:n tekemän tutkimuksen mukaan. Lähes kaikki yli 5-vuotiaista lapsista käyttävät digilaitteita yli suositusten. 1,5-vuotiaista lapsista reilu viidennes ylittää suositellun ruutuajan tunnilla päivässä.
Suomessa ei kuitenkaan ole omia valtakunnallisia suosituksia lasten ruutuajan käytölle. Naapurimaassamme Ruotsissa on sen sijaan annettu lastenlääkäriliiton julkaisemat ensimmäiset kansalliset ohjeet. Niiden mukaan alle 2-vuotiaalla lapsella ei tulisi olla ruutuaikoja laisinkaan. Heille ei suositella niin televisiota kuin älylaitteitakaan. 2-5 vuotiaiden lasten kohdalla ohjeistus on, että ruutujen parissa tulisi viettää enintään tunnin verran päivässä.
Myös Norjan terveys- ja hyvinvointihallitus antoi jo toukokuussa 2022 samanlaiset ohjeistukset lasten ruutuajasta kuin Ruotsi. Molempien maiden ohjeistukset pohjautuvat WHO:n suosituksiin lasten ruutuajoista. Tulisiko Suomenkin vihdoin ottaa kantaa pienten lasten ruutuaikoihin, kuten Norjassa, Ruotsissa ja myös maailmanlaajuisesti on tehty?
”Kaksi ensimmäistä vuotta lapsen elämästä ovat kriittisiä aivojen kehitykselle. Jos kehitys häiriintyy, on sitä vaikea paikata myöhemmin, jos se edes on mahdollista,” Ruotsin lääkäriliiton puheenjohtaja, professori ja lastenlääkäri Ulrika Ådén kertoi TV4:lle aiemmin.
Ruutujen vaikutus lapsen kehitykseen
Näytöille altistuminen heikentää vauvojen kykyä tulkita ihmisten tunteita ja hallita turhautumistaan. Ilman ruutuaikaa varhaisina vuosina kasvanut lapsi pystyy paremmin keskittymään ja hallitsemaan impulssejaan. Heillä on myös parempi empatiakyky.
American academy of pediatrics (AAP) kertoo, että alle 2-vuotiaiden lasten ruutuaika tulisi kokonaan kieltää, koska sen on huomattu hidastavan kielten oppimista. Ruutujen katselu ennen kahden vuoden ikää vaikuttaa kielteisesti lapsen kielen kehitykseen, muistiin, lukutaitoon sekä uneen ja keskittymiseen. Se lisää myös heidän riskiä tulla ylipainoisiksi tai lihaviksi vanhetessaan.
Lasten aivot kehittyvät ja kasvavat voimakkaasti kolmeen ikävuoteen mennessä. Aivojen massa kolminkertaistuu ensimmäisen vuoden aikana. Ärsykkeet, joita lapset tuolloin kokevat, vaikuttavat syvästi aivojen kehitykseen. Ruutukuvat eroavat dramaattisesti todellisesta maailmasta.
Vauvan aivojen on vaikea saada järkeä tai merkitystä kaikista vilahtelevista omituisista kuvista ruudulla. Vasta kahden vuoden iässä vauvojen aivot ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että ruudulla näkyvät symbolit edustavat vastaavia asioita todellisessa maailmassa. Alle 3-vuotiaat lapset oppivat paljon paremmin todellisesta maailmasta kuin katsellessaan mitä tahansa näyttöä.
Kuvittele esimerkiksi pallo oikeassa elämässä ja pallo ruudussa. Vain oikeassa elämässä vauvoille kehittyy kolmiulotteinen näkökyky. Ruutujen maailma on olemassa sen sijaan vain kahdessa ulottuvuudesta, jossa pallo on ainostaan tasainen varjostettu ympyrä.
Oikeassa elämässä lapsi taas voi leikkiä pallolla. Lapsen pyörittäessä palloa lattialla, se etenee yhdellä liikkeellä, hidastaa vähitellen ja lopulta pysähtyy. Mikäli vauva tai taapero haluaa tarttua palloon, hän ryömii sen perässä ja tarttuu siihen. Se on aivan eri asia, kuin katsella palloa ruudulta.
Ruutuja ajatellen ongelma ei ole pelkästään siinä, mitä vauvat ja taaperot tekevät ja näkevät katsoessaan niitä. Nimittäin se aika on pois muusta oppimisesta ja tekemisestä, kuten vuorovaikutuksesta. Aika on pois lapsen ja vanhemman välisestä kommunikaatiosta. Tällöin lapselta jää näkemättä ja oppimatta kasvojen ilmeistä, äänen sävystä ja kehon kielestä, jota vanhempi välittää lapselleen.
Mitä ruutujen tilalle?
Ruutuihin tuijottamisen sijaan, taapero oppii paljon enemmän esimerkiksi hakkaamalla kauhaa lattiaan sillä välin, kun vanhempi tekee illallista. Tällöin vanhempi kuitenkin välillä katsoo lasta ja juttelee hänelle, huolehtien siitä, että lapsi on turvassa. Myös kauhalla lattiaan hakkaaminen opettaa paljon lapselle esimerkiksi esineiden muodoista, äänistä, etäisyyksistä ja niin edelleen.
Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, pelkkä television taustalle kytkeminen riittää hidastamaan kielenkehitystä. Vanhempi puhuu lapselle normaalisti noin 940 sanaa tunnissa. Mutta, jos televisio tai tabletti on päällä, määrä putoaa jopa 770:llä sanalla. Mitä vähemmän vanhempi puhuu lapselleen, sitä vähemmän tapahtuu oppimista.
Suomen olisi hyvä antaa valtakunnalliset ohjeet pienten lasten ruutuajoille. Näin vanhemmat saisivat jonkinlaista vinkkiä siitä, miten toimia asiassa. Ruutuja on nykyään kaikkialla, joten niiden vältteleminen ei ole helppoa, mutta kun ymmärtää ruutujen negatiiviset vaikutukset pienille lapsille, auttaa se tsemppaamaan asiassa.
Pitäisikö Suomen antaa valtakunnalliset ohjeet pienten lasten ruutuajalle? Annatko alle 2-vuotiaan katsella ruutuja?
Lähteet: HealthySD, Ilta-sanomat, MTV, UNICEF, WHO
Teksti: Anne-Mari Valta
