Jotkut lapset viihtyvät mielummin yksin kuin muiden kanssa. Aina tämä ei merkitse, että lapsen elämänlaatu olisi huonoa.
Vanhemmat toivovat lapselleen onnellista ja täysipainoista elämää, jonka olennaisena osana ovat läheiset ihmiset ja ystävät. Jos lapsi viihtyy enemmän itsekseen, vanhemmat saattavat huolestua ja pelätä, että lapsi pahimmillaan syrjäytyy tai jää muilla tavoin sivuun ikäistensa seurasta.
Toisinaan tällaiseen huoleen onkin syytä. Ujo lapsi saattaa haluta hakeutua muiden lasten joukkoon, mutta ei uskalla ottaa kontaktia niin paljon kuin todellisuudessa haluaisi. Tällaisessa tilanteessa vanhempi voi auttaa lasta erilaisilla tavoilla rohkaistumaan ja olemaan itsevarmempi sosiaalisissa tilanteissa.
Toisinaan lapsi kuitenkin saattaa aidosti viihtyä mieluumin yksin kuin ikäistensä seurassa. Näin saattaa olla erityisesti sellaisten lasten kohdalla, joilla on introvertin piirteitä. Voimakkaasti introverttinen lapsi saattaa jopa ahdistua, jos vanhemmat painostavat häntä muiden lasten seuraan vastoin hänen omaa tahtoaan.
Yksin viihtyvällä lapsella saattaa olla hyvin rikas mielikuvitus, jonka avulla hän kehittää mielikuvitusleikkejä ja tarinoita. Kun lapsi esimerkiksi haluaa lähteä yksin lähimetsään leikkimään, vanhempi saattaa ajatella surullisena, että siellä lapsi taas on täysin yksinään ilman ystäviä. Lapsi saattaa kuitenkin todellisuudessa kirmata metsässä täysin onnellisena ja nauttia olostaan yksinäisyydessä, jossa hän saa vapaasti toteuttaa itseään ja mielikuvitusleikkejään.
Sama pätee myös aikuisiin. Toiset aikuiset ovat luonteeltaan sellaisia, että ollakseen onnellisia he tarvitsevat ympärilleen sosiaalisen verkoston. Tällaiset ihmiset saattavat ahdistua, jos he eivät tapaa toisia ihmisiä esimerkiksi muutamaan päivään. Toiset aikuiset taas saattavat aidosti nauttia kaikkein eniten ajasta, jolloin he voivat olla täysin yksin. Oman kodin rauha voi olla tällaiselle yksinäisyyttä rakastavalle aikuiselle parasta, mitä hän tietää.
Näin saattaa olla varsinkin erityisherkkien ihmisten kohdalla. Erityisherkkä henkilö saattaa kokea muiden ihmisten seuran henkisesti hyvin kuormittavana. Myös sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät ulkoiset ärsykkeet, kuten vaikkapa kahvilan tai ravintolan melu ja puheensorina saattavat kuormittaa erityisherkän ihmisen aisteja. Oman kodin rauhassa erityisherkän ihmisen aistit saavat levätä. Hiljaisuus toimii usein rauhoittavana tekijänä erityisherkälle. Toki erityisherkkä ihminen voi myös olla hyvin sosiaalinen.
Jos ihminen nauttii yksinolosta lapsena, hän usein nauttii siitä myös aikuisena. Toisinaan lapsena ja nuorena ihminen on saattanut olla sosiaalisempi, kenties osittain ulkoisen painostuksen takia. Vasta aikuistuttuaan hän saattaa kokea viimein olevansa riittävän rohkea elämään sellaisella tavalla kuin todella haluaa, esimerkiksi viettämällä suurimman osan ajastaan itsekseen.
Jos lapsi haluaa viettää aikaa yksin, kannattaa pyrkiä selvittämään, onko taustalla lapsen ujous, kiusaamista tai muu vastaava syy. Jos tämäntyyppisiä syitä ei löydy, saattaa selitys olla, että lapsi nauttii aidosti itsekseen olosta.
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja