Kesäkuun 1. päivä on tullut voimaan tasa-arvolakiin tehdyt, varhaiskasvatukseen vaikuttavat muutokset. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait ovat aiemmin velvoittaneet koulutuksen järjestäjää edistämään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa, mutta jatkossa tämä koskee myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia.
Uudistuneen tasa-arvolain myötä jokaisen varhaiskasvatuksen toimipaikan täytyy laatia toimipaikkakohtainen tasa-arvosuunnitelma. Lakimuutoksen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä sukupuoleen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvän syrjinnän ennaltaehkäisy varhaiskasvatuksessa.
”Tasa-arvosuunnitelma on työkalu käytännön toiminnan tueksi varhaiskasvatuksen arkeen. Sen avulla varmistetaan, että tasa-arvotyötä tehdään järjestelmällisesti. Lähtökohtana on lapsen edun toteutuminen”, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoo.
”Tasa-arvosuunnitelman laadinnassa ja sen sisällössä tulee kiinnittää huomiota lasten oikeuteen vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapsille tulee varata mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen, lasten ikä ja kehitys huomioiden”, STM:n sivuilla todetaan.
Yleisten tasa-arvoa edistävien ja tasa-arvosuunnitelman laatimista koskevien säännösten lisäksi sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskevat tasa-arvolain säännökset, sekä valvontapykälät laajenevat koskemaan varhaiskasvatusta.
Kuntalehden mukaan tasa-arvosuunnitelma on tehtävä jo kuluvan vuoden aikana, mutta yhdenvertaisuuden osalta varhaiskasvatuksella on kahden vuoden siirtymäaika. Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja se tulee päivittää vuoden tai vähintään kolmen vuoden välein.
Ei tyttöjen ja poikien leikkejä
Kuntaliiton mukaan lakimuutoksessa on kyse ennen kaikkea arjen toimintatapojen muutoksista sekä sukupuolitietoisista toimintatavoista. Sukupuolitietoinen eli sukupuolisensitiivinen kasvatus on puhuttanut paljon viime vuosina. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa sallitaan erilaisia tapoja ilmentää omaa sukupuoltaan, eikä vahvisteta stereotyyppisiä sukupuolirooleja.
”Tämä tarkoittaa, että ei erotella tyttöjen ja poikien leikkejä tai värejä. Pojat saavat leikkiä prinsessaleikkejä ja hoivata nukkevauvoja. Tytöt saavat leikkiä autoilla ja olla poliisina ja rosvona”, Kuntaliitto kuvailee.
THL mukaan sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa ja opetuksessa puretaan yhteiskunnassamme vallitsevia, urautuneita käsityksiä eri sukupuolten tehtävistä ja ominaisuuksista. Tällaisen kasvatuksen tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria toteuttamaan itseään yksilöllisten vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa pohjalta.
”Sukupuolitietoisessa lähestymistavassa tunnistetaan sukupuolten erot, mutta niitä ei pidetä ainoastaan biologisina, vaan myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti muotoutuneina”, THL kertoo.
Kasvatustyössä oleva sukupuolitietoinen ammattilainen tiedostaa, että tietyt värit, käyttäytymistavat, kiinnostuksen kohteet oppiaineiden sisällä tai leikit ei ole tarkoitettu tytöille tai pojille. Lapsella on vapaus toteuttaa itseään yksilöllisesti sukupuoleen katsomatta ja kasvattajan tulee kunnioittaa lapsen valintoja.
Kaikki ovat omanlaisia yksilöitä
Sukupuolisensitiivinen kasvatus ei ole sukupuolineutraalia tai pyri häivyttämään sukupuolen merkitystä. Se ei kuitenkaan myös pyri korostamaan sukupuolta tilanteissa, joissa sillä ei ole merkitystä.
Väestöliiton mukaan sukupuolisensitiivinen kasvatus opettaa lapsia kohtaamaan moninaisuutta, vähentää ahdistusta ja kiusaamista sekä edistää mielenterveyttä. Kasvatuksessa tunnistetaan vanhoja oletuksia sekä leimoja ja murretaan niitä.
Sukupuolisensitiivinen kasvatus antaa kaikkien olla omanlaisia yksilöitään; kotileikeissä poikakin voi hoivata vauvaa ja tunteita ilmaistessa tytöt voivat olla riehakkaita ja pojat voivat itkeä. Kaikilla lapsilla on samat oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet.
Lähteet: THL, STM, Väestöliitto, Kuntaliitto, Kuntalehti, Valtioneuvosto
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja