Suomen alhaisista syntyvyysluvuista on puhuttu vuosia. Vaikka 2020-luvun ensimmäisinä vuosina suunta oli ylöspäin, on syntyvyys kääntynyt sittemmin jälleen laskuun ja synnyttäjien keski-ikäkin on noussut korkeammaksi. Moni on kuitenkin myös lapseton vastoin omaa tahtoaan.
Yhä useampi alle 35-vuotias nainen on lapseton, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama Terve Suomi -tutkimus. Noin kolme neljästä (73%) 20-34-vuotiaasta naisesta ei ole synnyttänyt, mikä on peräti kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Aiempien tilastojen mukaan myös lapsettomien miesten osuus on kasvanut paljon.
”Tulokset ovat merkittäviä sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Laskeva syntyvyys johtaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä kasvaa suhteessa työikäisiin”, kehittämispäällikkö Satu Majlander THL:lta kertoo.
Yli 35-vuotiailla naisilla synnytykset ovat puolestaan lisääntyneet, ja synnyttäneiden osuus on kasvanut kaksi prosenttia. Lapsihaaveiden siirtyminen myöhemmälle iälle on yleistynyt. Siihen kuitenkin liittyy omia riskejä.
”Raskaaksi tulo ei välttämättä iän lisääntyessä enää onnistu. Raskauteen ja synnytykseen liittyy myöhemmällä iällä riskejä, jotka voivat heikentää odottajan ja sikiön terveyttä. Raskausajan komplikaatioita lisää myös naisten yleistyvä lihavuus”, Majlander kommentoi.
Aiemman tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa ainakin kaksi lasta ja myös suurin osa Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista kertoi toivonsa lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoi tutkimuksessa toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Lapsitoiveet ovat yleisempiä alle 30-vuotiailla ja vähenevät iän myötä.
Hedelmällisyysneuvonta avuksi jo kouluista lähtien
Syntyvyys on ollut laskusuunnassa kauan ja julkisuudessa on pohdittu, miten tilanteen voisi kääntää noususuuntaiseksi. THL:n mukaan syntyvyyden parantamiseksi ei kuitenkaan ole yksinkertaisia ratkaisuja.
”Myönteinen puhe lapsiperheiden elämästä voisi rohkaista lastensaamista epäröiviä. Lisäksi yhteiskunnan rakenteiden pitäisi tukea perheellistymistä paremmin. Perheen perustaminen ja oman uran luominen pitäisi olla mahdollista myös lisääntymisikäisille naisille”, THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti toteaa.
”Lapsiperheiden elämää tulisi helpottaa tukemalla vanhempien jaksamista ja turvaamalla esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus ja mahdollisuus kohtuuhintaisiin perheasuntoihin”, hän jatkaa.
Ruuhkavuodet kertoi aiemmin, että vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt merkittävästi. Moni suomalainen on myös lapseton vastoin omaa toivettaan: 30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Neuvontaa aiheen tiimoilta olisi hyvä lisätä.
”Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi”, Klemetti sanoo.
Voit tutustua Terve Suomi -tutkimuksen tuloksiin lapsihaaveista ja lapsettomuudesta tarkemmin täällä ja raskauksien sekä synnytysten osuuteen täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja