Nämä tekijät voivat lisätä lasten ahdistuneisuushäiriön riskiä!

Nämä tekijät voivat lisätä lasten ahdistuneisuushäiriön riskiä!
Kuva: Hanna Sauchuk

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Niiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät; geenit, temperamentti, vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lapsuuden aikaiset vastoinkäymiset.

Raskauden ja syntymän aikaiset tekijät ovat yhteydessä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden riskiin, osoittaa Turun yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä, lapsen ennenaikainen syntymä ja pieni syntymäpaino viikkoihin nähden ja syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen suurentuneeseen riskiin saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä.

“Osa näistä yhteyksistä selittyi henkilön muilla mielenterveyshäiriöillä”, väitöstutkimuksen tehnyt Tiia Ståhlberg kommentoi tuloksia.

“Lisäksi on mahdollista, että yhteyksiin vaikuttaa muitakin tekijöitä, joita emme pystyneet näissä tutkimuksissa toteamaan. Tutkitut raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät selittänevät vain pienen osan ahdistuneisuushäiriöiden moninaisista syistä”, hän jatkaa.

Raskauden ja synnytyksen aikaisten tapahtumien tiedetään olevan yhteydessä joihinkin mielenterveyshäiriöihin, mutta ahdistuneisuushäiriöiden osalta näiden tekijöiden rooli on ollut epäselvä.

Enemmän diagnooseja lasten ja nuorten keskuudessa

Ståhlberg tutki myös lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa saamien ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määriä Suomessa vuosina 1998–2012. Tutkimuksessa selvisi, että erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi lasten ja nuorten keskuudessa.

“Havaittu kasvu saattaa liittyä paitsi lisääntyneeseen oireiluun, myös lisääntyneeseen ja aiempaan avunhakemiseen sekä palvelujen saatavuuteen”, Ståhlberg kertoo.

Väitöstutkimuksessaan Ståhlberg tarkasteli lapsen perheeseen, raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä lapsen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen kansallisen rekisteriaineiston avulla. Aineisto sisälsi yli 22 000 lasta ja nuorta, jotka olivat syntyneet vuosina 1992-2006 ja heillä oli diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö vuosina 1998–2012. Jokaista tapausta kohden oli neljä verrokkia.

Voit tutustua väitöstutkimukseen tarkemmin täällä.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *