Erilaiset hengitysteiden tulehdukset ovat lasten sairauksista kaikkein tavallisimpia. Lapset sairastavat usean flunssan vuodessa; Terveyskylän mukaan pieni lapsi on keskimäärin kuudesti vuodessa flunssassa. Lapsiperheessä tutuksi voivat tulla myös niin keuhkoputkitulehdus kuin kurkunpäätulehdus sekä hinkuyskä, joka voi olla vaarallinenkin tauti.
Hinkuyskätapaukset ovat alkaneet koronavuosien jälkeen lisääntyä. Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan tämä on ollut odotettuakin, mutta Suomessa hinkuyskä ei kuitenkaan ole suuri terveysongelma.
Hinkuyskä on pääosin lasten tauti, jossa bakteeri aiheuttaa noin kuukauden ajan kestävän infektion hengitysteiden limakalvoille. Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana ja tautia voidaan ennaltaehkäistä rokotteilla.
”Kyseessä on poikkeuksellisen voimakasta yskää aiheuttava sairaus. Vaarallisin hinkuyskä on alle kolmen kuukauden ikäisillä ja rokottamattomille tai osittain rokotetuille vauvoille”, Csonka selventää.
Suomessa hinkuyskärokote on osa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvaa viitosrokotussarjaa. Tuoreimpien rokotuskattavuustilastojen mukaan lähes kaikilla vuonna 2021 syntyneillä lapsilla on aloitettu viitosrokotussarja.
Vauvoilla voi esiintyä hengityskatkoksia
Hinkuyskän itämisaika on 6-20 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat. Alkuun hinkuyskä voi mennä sekaisin muiden hengitystiesairauksien kanssa, sillä sen ensimmäiset oireet ovat flunssan kaltaisia: lievää yskää, nuhaa ja lämmön nousua.
”Yskä muuttuu puuskaiseksi ja voimistuu huomattavasti 1–2 viikon kuluessa taudin alkamisesta. Voimakkaiden ja tikahduttavien yskänpuuskien lisäksi keskeisimpiä oireita voivat olla myös hengitysvaikeudet sekä hengityksen hinkuva ääni sisään hengitettäessä”, Csonka sanoo.
”Oireet ovat usein voimakkaampia öisin kuin päivisin. Vauvoilla ei aina esiinny yskänpuuskia, vaan niiden sijaan voi olla toistuvia, lyhyitä hengityskatkoksia”, hän kuvailee.
Oireiden jatkuessa ja voimistuessa täytyy Terveystalon mukaan hakeutua hoitoon.
”Jos lapsella ilmenee voimakkaita yskänpuuskia tai hänen hengityksensä pysähtyy toistuvasti, on oltava yhteydessä lastenlääkäriin. Lapsi on usein hyvävointinen yskänpuuskien välillä, joten yskänpuuskia on hyvä kuvailla lääkärille mahdollisimman yksityiskohtaisesti”, Csonka neuvoo.
Antibiooteista apua hinkuyskään
Hinkuyskää hoidetaan antibiootilla, joka Csonkan mukaan aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoidon teho on parempi, kun se aloitetaan enintään kahden viikon kuluttua taudin alkamisesta.
”Antibioottilääkitys on tarpeen kaikille vauvoille ja niille vanhemmille lapsille sekä aikuisille, joiden diagnoosi on varmistettu sekä oireet ovat kestäneet alle neljä viikkoa”, lastentautien erikoislääkäri sanoo.
Jos tauti on kestänyt yli kuukauden, ei antibiootista yleensä ole apua, koska elimistö on jo ehtinyt tuhota taudin aiheuttaneet bakteerit. Csonkan mukaan antibiootti ei välttämättä helpota hinkuyskän kaikkia oireita ja yskä voi kestää useita viikkoja. Hän lisää, että imeväisikäisten lasten hinkuyskä saatetaan joutua hoitamaan sairaalassa, jotta pienten lasten hengitys voidaan turvata yskäkohtauksen aikana.
Antibioottihoidon aloittamisen jälkeen hinkuyskän tartuttavuus loppuu noin viiden päivän kuluessa. Ilman antibioottia tartuttavuus on yleensä ohi kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta.
”Sairastuneiden lasten tulisi olla poissa koulusta ja päiväkodista viisi vuorokautta lääkehoidon alkamisesta. Yli kolme viikkoa yskineitä ei tarvitse eristää”, Csonka kertoo.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja