Koira sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi ja monien koiranomistajien mielestä nelijalkainen hännänheiluttaja on osa perhettä. Koirat ovat persoonallisia tapauksia, minkä vuoksi etenkin pienten lasten ja koirien kohtaamisissa on syytä olla tarkkana.
Kun aikuinen ihminen kohtaa koiran, osaa hän usein arvioida onko koira iloisella, neutraalilla vaiko vihaisella tuulella. Pieni lapsi ei kuitenkaan osaa tunnistaa vihaista koiraa, osoittaa Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimus.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunteita aikuisiin verrattuna ja vaikuttaako arvioon koiran kanssa eläminen. Osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.
”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, tutkijatohtori Heini Törnqvist kertoo tuloksista.
Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.
Havaintojen taustalla leikki-ikäisten sosiaalisen ymmärryksen kehitys
Kasvon ilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta ihmisten kyvystä tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.
Yhteistutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin tulokset, joita on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa.
”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä”, Törnqvist sanoo.
”Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, hän päättelee.
Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -tiedejulkaisussa ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja