Valtaosa suomalaisista käy töissä, mutta työllisyysastetta pyritään saamaan entistä paremmaksi. Uusi tutkimus on havainnut, että vanhempien ja perhetyyppien välillä on selviä eroja työllisyydessä.
Ilman puolisoa asuvien vanhempien työllisyys selvästi heikompaa, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus. Tilastokeskuksen väestörekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa puolisottomiksi vanhemmiksi määriteltiin henkilöt, joiden taloudessa asui alaikäisiä lapsia ja jotka eivät olleet avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Äideistä joka viides ja isistä noin 4 prosenttia oli puolisottomia.
Puolisottomien vanhempien työllisyysasteen todettiin olevan yli 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin avio- tai avoliitossa olevilla vanhemmilla. Puolisottomien äitien työllisyysaste oli 12 prosenttiyksikköä matalampi kuin puolison kanssa asuvilla äideillä vuonna 2018, kun taas isillä vastaava ero oli runsaat 10 prosenttiyksikköä.
”Perhetyyppien väliset työllisyyserot ovat pysyneet suurina 1990-luvun lamavuosista alkaen, vaikka yleinen työllisyystilanne on parantunut. Äideillä työllisyyserot ovat 2010-luvun aikana jopa kasvaneet”, sanoo erikoistutkija Anneli Miettinen.
Erityisen suuria erot ovat vanhemmilla, jotka ovat suorittaneet korkeintaan keskiasteen koulutuksen. Tässä ryhmässä puolisottomuus on myös yleisempää kuin korkeasti koulutetuilla vanhemmilla. Turun yliopiston mukaan koulutuserot selittävätkin osan työllisyyseroista ja niiden kasvusta viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Tutkimuksessa käytettiin väestörekisteritietoja vuosilta 1987-2018.
Mikä heikentää vanhempien työllistymistä?
Perhetyyppejä vertaillessa työllisyyserot korostuivat alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla. Tulokset selittyvät osittain lasten kotihoidon tuella, jota puolisottomat vanhemmat (käytännössä äidit) käyttävät jonkin verran yleisemmin kuin puolison kanssa asuvat. Työllisyyserojen todettiin olevan kuitenkin merkittäviä myös kolme vuotta täyttäneiden ja kouluikäisten lasten vanhemmilla.
Varsinkin puolisottomien vanhempien työllistymistä voi heikentää se, että työn vastaanottaminen ei ole aina taloudellisesti kannustavaa: tulojen kasvaessa etuudet pienenevät, verotus kiristyy ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksut kasvavat. Varhaiskasvatuspalvelut eivät myöskään välttämättä vastaa riittävästi heidän tarpeisiinsa.
”Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet voiva olla suurempia niissä ammateissa, joihin varsinkin matalasti koulutetut usein työllistyvät ja joissa esimerkiksi ilta- tai vuorotyö on yleistä”, Miettinen sanoo.
Tutkimus on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta. FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja