Läheisen muistisairaus vaikuttaa myös ympärillä oleviin ihmisiin!

woman facing sunset
Kuva: Paul Pastourmatzis

Muistisairauksia esiintyy niin paljon että monien lähipiiristä löytyy joku, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Muistisairauksia on usein erityisesti ikääntyneillä, mutta myös nuori ihminen voi sairastua. Läheisen sairastuminen saa ihmisen usein miettimään elämän perusasioita.

Muistisairaus ilmenee usein siten, että ihminen alkaa enenevässä määrin unohdella asioita, jotka aiemmin ovat pysyneet hyvin mielessä. Satunnaiset unohtanut eivät vielä merkitse, että muistisairaus kolkuttelisi ovella. Selkeä muutos kyvyssä oppia uusia asioita, pitää sovitut tapaamiset muistissa ja suoriutua arjen tehtävistä saattaa viitata siihen, että ihmisellä saattaa olla alkava muistisairaus. Läheisen ihmisen sairastuminen on ymmärrettävästi aina järkytys.

Muistisairaus etenee ihmisillä eri tahtiin. Joidenkin kohdalla sairaus voi edetä hyvinkin nopeasti, siinä missä toisten kohdalla eteneminen on hidasta. Joskus muistisairaus saattaa muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Toisinaan vain ihmisen kyky painaa asioita mieleen heikentyy, mutta hän muuten vaikuttaa samalta kuin ennen. Tähän vaikuttaa muun muassa se, mitkä aivojen alueet muistisairauden seurauksena vaurioituvat.

Muistisairaus herättää läheisissä monenlaisia tunteita

Läheisille on usein hyvin raskasta, jos rakas ihminen tuntuu muuttuvan kokonaan toiseksi henkilöksi. Aiemmin kiltti ihminen saattaa muuttua ilkeäksi ja alkaa käyttää esimerkiksi voimakkaita kirosanoja. Joskus muistisairas saattaa myös käyttäytyä väkivaltaisesti.

Muistisairasta sivusta seuratessa läheisten mieleen saattaa nousta monenlaisia ajatuksia. Ihminen voi miettiä esimerkiksi, voiko hänelle itselleen käydä samoin. Tällainen ajatus voi tuntua hyvin pelottavalta. Jos läheisen persoonallisuus sairauden etenemisestä huolimatta pysyy samana eikä ihmisellä ole varsinaista sairaudentuntoa, muistisairas ei itse tällöin välttämättä kärsi voimakkaasti tilanteestaan. Tämä saattaa olla lohdullista myös sairastuneen läheisille. Se myös muistuttaa siitä, että jos sairaus osuu omalle kohdalle, ei se välttämättä merkitse, että elämä olisi sen jälkeen yhtä kärsimystä.

Siinä vaiheessa, kun muistisairaus on edennyt pitkälle, ihminen ei usein enää tiedosta selkeästi tilannettaan. Mikäli ulkoiset olosuhteet ovat kunnossa ja ihminen on päässyt hoitopaikkaan, jossa hänen perustarpeistaan pidetään huolta ja hänellä on seuraa, hänen olonsa saattaa tuntua varsin hyvältä. Toki se, kuinka ihminen kokee olonsa muistisairaana on täysin yksilöllistä ja toiset saattavat ahdistua voimakkaastikin.

Läheisen muistisairaus saa ihmisen pohtimaan elämän perusasioita. Tärkeintä on lopulta se, millaiseksi ihminen itse kokee olonsa päivittäisessä elämässään. Muistisairas saattaa kokea olonsa hyväksi ja onnelliseksi, vaikka elääkin hetkessä, muistamatta paria minuuttia aiemmin tapahtuneita asioita. Tällöin läheisen kokema suru on enemmänkin menetyksen surua liittyen siihen elämään, jota hän aiemmin koki sairastuneen läheisen kanssa. Surua saattaa usein helpottaa se, että läheisellä itsellään on kuitenkin tällä hetkellä hyvä olla.

Muistisairauksista voi lukea lisää Muistiliiton sivuilta.

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)