Lapsiperheiden vanhempien jaksaminen on ollut viime vuosina koetuksella ja avuntarve on kasvanut. Vaikka valtaosa perheistä voi hyvin, ovat tietyt kipupisteet kuormittamassa vanhempia.
Apua ja tukea tarvitsevia vanhempia ja perheitä on nyt enemmän kuin on mihin apua tarjoavilla on mahdollista vastata, näin on ainakin Väestöliiton Perhepulma-palvelussa. Perhepulman palvelupäällikkö Heidi Schrooten kertoi Iltalehdelle syyskuun alussa, että palvelussa näkyy nyt henkisen hyvinvoinnin notkahdus pienten lasten vanhempien keskuudessa ja jaksaminen on ollut entisestään koetuksella erityisesti viimeiset pari vuotta.
Schrootenin ja tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan vanhemmuudessa näkyy tällä hetkellä erityisesti kolme kipukohtaa.
”Valtaosa suomalaisista perheistä voi edelleen hyvin, mutta sitten on kipupisteet. Näitä ovat yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute, vaikeudet parisuhteissa ja arjen kuormittavuus”, Rotkirch listasi.
Schrooten lisää, että parin viime vuoden aikana on noussut entistä vahvemmin esille huoli perheiden taloudellisesta tilanteesta ja työelämän epävarmuudesta. Vanhemmat pohtivat, miten rahat riittävät.
”Lapsi ei voi ehkä mennä synttäreille, koska ei ole varaa ostaa lahjaa. Nykylapsilla on myös paljon tätä, että pitäisi olla tietynlaiset laitteet ja vaatteet. Pienessä kodissa asuminen lisää ristiriitoja”, Schrooten sanoo Iltalehdessä.
Häpeä saa pitkittämään avun hakemista
Schrooten on erityisen huolissaan häpeästä, joka hänen mukaan näkyy selvänä vahingollisena ilmiönä. Häpeä saa vanhempia pitkittämään avun pyytämistä tai hakemista, minkä lisäksi moni vähättelee avuntarvettaan.
”Valtaosa apua hakevista vanhemmista kipuilee jonkin vaikean tunteen kanssa vanhemmuudessaan ja häpeää sitä. Vanhempi voi olla esimerkiksi niin väsynyt, että vihaa lastaan, häpeää sitä ja jättää avunhakemisen siksi viime tippaan”, Schrooten kertoo.
Häpeä saa monet vanhemmat kääntymään anonyymien puhelinpalveluiden puoleen avun toivossa. Tällaisista palveluista ei kuitenkaan synny asiakkuutta tai esimerkiksi jää Maisa-merkintöjä lapsen tai perheen tietoihin.
”Kaksi kolmasosaa asiakkaistamme ei ole hakenut apua mistään ennen Perhepulma-palvelua. Huolta omasta tai kumppanin jaksamisesta ei uskalleta myöskään välttämättä ottaa puheeksi neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa”, Schrooten sanoo Iltalehdessä.
Palvelupäällikkö lisää, että kolmasosa Perhepulman asiakkaista on kertonut tuen tarpeesta julkisissa palveluissa, mutta ei ole saanut tukea tai on joutunut jäämään jonoon odottamaan. Lisäksi alueiden välillä on isoja eroja: yhdessä paikassa apua voi saada muutamien viikkojen päästä, kun toisella paikkakunnalla joudutaan odottamaan kuukausia.
Kampanja Perhepulma-palvelun tueksi
Väestöliiton Perhepulma-palvelu tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa pienten lasten vanhemmille. Apua saa nopeasti ja matalalla kynnyksellä, asuinpaikasta riippumatta.
Väestöliitto kerää syksyllä Kaikki on perheestä -kampanjalla varoja Perhepulma-palvelun tueksi. Kampanjan aikana tuodaan esille perhe-elämän eri puolia, kerrotaan väestön perhepoliittisista toiveista ja perheiden tuen tarpeesta. Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta painottaa, että perheet ovat Suomen kohtalonkysymys.
”On ratkaistava, miten voimme yhdessä saada perheet voimaan hyvin ja tukea rohkeutta perustaa perhe ja luottamusta siihen, että perheitä ei jätetä yksin. Meidän on yhdessä luotava Suomesta perhe- ja lapsiystävällinen maa, vain näin turvaamme yhteiskunnan tulevaisuuden”, hän sanoo.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja