Luultavasti jokainen vanhempi toisinaan korottaa ääntään ja huutaa lapselleen. Huutaminen ei kuitenkaan ole tehokas kommunikointitapa ja etenkin toistuva huutaminen voi olla haitallista lapsen kehitykselle. Miten huutamiselle voi laittaa pisteen?
Kun lapsi ei tottele, käyttäytyy huonosti tai ei kuuntele vanhempaansa, voi äänen korottaminen ja lapselle huutaminen tuntua luontaiselta reaktiolta. Moni vanhempi voi muistaa saaneensa vastaavaa kohtelua omilta vanhemmiltaan, joille taas heidän vanhempansa huusivat ja niin edelleen. Huutaminen siirtyy sukupolvelta toiselle.
Huutamisella on kuitenkin psykologisia vaikutuksia lapseen, ja asiantuntijoiden mielestä huutaminen on suorastaan vahingollista, kertoo Fatherly. Lapsen aivot eivät ole vielä kehittyneet loppuun saakka eikä lapsi osaa reagoida ja käsitellä vanhemman huutamista.
Lapsen elimistö reagoi vanhemman huutamiseen samoin kuin vaaralliseen tilanteeseen. Aivoissa vapautuu kemikaaleja, jotka laukaisevat taistele tai pakene -reaktion tai saavat lapsen jähmettymään paikoilleen.
”Lapsi voi lyödä sinua. Hän voi juosta pakoon. Tai lapsi voi jäätyä tilanteessa ja muistuttaa niin sanotusti peuraa ajovaloissa. Mikään näistä ei ole hyvästä aivojen kehitykselle”, kliininen psykologi Laura Markham selitti Fatherlylle.
Jos lapsi reagoi näin vanhemman huutamiseen päivittäin, tulee siitä syvään juurtunut tapa ja se viestii lapselle, miten muita pitäisi kohdella. Lapsi ei opi näin terveitä kommunikaatiotaitoja.
Vaaratilanteissa huutaminen toimii
Vaikka huutaminen voi saada lapsen lopettamaan sen, mitä hän oli tekemässä, ei vanhemman viesti ja opastus mene perille, jos vanhempi sanoo sen korotetulla äänellä tai huutaen. Toisin sanoen: lapselle huutaminen ei toimi. Jos tavoitteena on kommunikoida lapsen kanssa, on huutamiselle laitettava piste.
Huutaminen voi tuntua vanhemmasta auktoriteettiaseman ottamiselta ja rajojen ja kurin ylläpitämiseltä. Todellisuudessa vanhempi vain pahentaa tilannetta huutamalla ja luo pelkoa, joka estää lasta oppimasta tilanteesta tai estää lasta huomaamasta, että vanhempi yrittää vain suojella häntä. Lapsen pelästyminen voi saada hänet lopettamaan sen, mitä hän oli tekemässä, mutta samalla se syövyttää luottamussuhdetta vanhempaan.
Vanhempi voi korottaa ääntään ja huutaa, jos lapsi on esimerkiksi vaarassa tai hän riitelee fyysisesti sisaruksensa tai muun lapsen kanssa. Tällaisessa tilanteessa huutaminen voi olla toimiva keino, mutta Markham huomauttaa, että kun lapsen huomion on saanut huutamalla, on seuraavat sanat sanottava normaalimmalla äänellä. Eli voit huutaa varoittaaksesi lasta, mutta puhu normaalisti selittääksesi tilanne.
Nämä vinkit voivat auttaa, kun yrität laittaa huutamiselle pisteen:
- Tunnista laukaisevat tekijäsi
- Muista, että pieni lapsi ei yritä ärsyttää sinua. Hän on syytön, kunnes toisin todistetaan
- Muistuta itseäsi, että huutaminen opettaa lapselle, että vastoinkäymisiin ja vaikeuksiin voi reagoida vain korotetulla ja vihaisella äänellä
- Hyödynnä huumoria, jotta saat lapsen lopettamaan ongelmallisen käytöksen. Nauru on parempi kuin huutaminen ja kyyneleet
- Opeta itseäsi korottamaan ääntäsi vain tilanteissa, joissa lapsi voi satuttaa itsensä
- Keskity rauhalliseen dialogiin. Huutaminen lopettaa kommunikaation ja estää usein lasta oppimasta tilanteessa
Lähde: Fatherly
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja