Parhaimmillaan pikainen kohtaaminen naapurin kanssa pihalla tai rappukäytävässä voi olla päivää piristävä kokemus. Jos kohtaaminen sen sijaan aiheuttaa negatiivisia tunteita, vaikutus päivään voi olla täysin päinvastainen. Jos on jo valmiiksi väsynyt kiireisen arjen keskellä, epäkohteliaan naapurin näkeminen voi entisestään latistaa mielialaa. Jos huomaa jo etukäteen ärtyvänsä ajatuksesta, että mahdollisesti kohtaa naapurin pihalla, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä ärtynyt olo pohjimmiltaan johtuu.
Toiset kykenevät järkeilemään itselleen nopeasti ärtymisen jälkeen, että ei ole syytä antaa oman mielenrauhan järkkyä muiden töykeän käytöksen takia. Toisten kohdalla ärtymyksen tunne kuitenkin saattaa voimistua kuin lumipallo, joka kierii keräten massaa, kunnes lopulta pienestä asiasta alkanut harmistus voi äityä voimakkaaksi pahantuulisuudeksi. Tunnehallintaitoja ei turhaan kuvailla eräiksi merkittävimmistä tekijöistä vanhemman arjesta selviytymisen työkalupakissa.
Jos oma päivä on ollut jo valmiiksi raskas, ärtymiseen voi riittää hyvin pieni asia. Kaupan kassan yrmeä ilme ja puhumattomuus, kadulla melkein päin kävelevä puhelimeen keskittynyt henkilö, tympääntynyt auttamishaluton asiakaspalvelija puhelimen toisessa päässä… Jos päivä muutoin olisi sujunut hyvin, tällaiset asiat eivät välttämättä häiritsisi niin paljon. Mutta jos jo valmiiksi on stressaantunut olo, pikkuasiatkin voivat saada “maljan vuotamaan ylitse”.
Kuinka naapurin aiheuttamasta ärtymyksestä voi päästä eroon?
Jos naapurin kanssa välit eivät syystä tai toisesta ole kunnossa, ahdistuksen ja ärtymyksen tunteita voi nousta mieleen aina tämän nähdessä. Pahimmassa tapauksessa saattaa “ehdollistua” negatiivisessa mielessä naapurin näkemiselle siten, että mieliala laskee automaattisesti hänet tavatessa. Tällöin kannattaa pysähtyä miettimään, mistä johtuu, että naapurilla on niin paljon valtaa omaan hyvään oloon.
Vaikka ärsyttävä naapuri saattaakin tulla usein ajatuksiin, varsinkin jos häntä näkee säännöllisesti pihapiirissä, kannattaa itseään muistuttaa siitä, että naapuri on kuitenkin lopulta täysin ulkopuolinen ihminen, jolla ei ole vaikutusvaltaa omaan sisäiseen hyvinvointiin. Naapurilla saattaa myös olla omassa elämässään ongelmia, jotka purkautuvat huonotuulisuutena muita kohtaan.
Jos naapuri tuntuu erityisen ärsyttävältä, voi muistuttaa itseään siitä, kuinka hyvin asiat omassa perheessä ja elämässä ovat. Naapuri ei mahdollisesti omassa elämässään pääse kokemaan samankaltaisia positiivisia asioita. Jos ihminen on tyytymätön elämäänsä, tämä voi näkyä ulospäin huonona käytöksenä ja epäkohteliaisuutena muita kohtaan.
Jos lähtee mukaan naapurin huonoon käytökseen ja antaa tämän vaikuttaa omaan ajatusmaailmaan negatiivisesti, kaikki lopulta häviävät. Oma olo on huono riitojen takia ja samoin luultavasti myös naapurin olo. Jos sen sijaan itse pyrkii olemaan ystävällinen ja kohtelias vaikka naapuri olisi tympeä, katkeruus ei niin helposti pääse valtaamaan mieltä. Samalla voi onnistua ystävällisyydellään parantamaan naapurinkin oloa, mikä voi parhaimmillaan vaikuttaa siten, että hänen käytöksensä muuttuu parempaan suuntaan. Vanha sanonta “metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan” pitää usein paikkansa.
Onko teidän perheellenne joskus osunut naapureiksi haastavia henkilöitä?
Ei vielä kommentteja