Kun ihminen nukkuu vähemmän kuin mikä on hänen unentarpeensa, syntyy silloin Terveyskirjaston mukaan univajetta. Kun univaje toistuu, alkaa kertyä univelkaa. Vanhemmalle univaje voi tulla hyvinkin tutuksi.
Todennäköisesti jokainen vanhempi kokee ainakin tällöin univajetta, koska riittävät yöunet jäävät lapsen vuoksi syystä tai toisesta saamatta. Stressihormoni kortisoli auttaa säätelemään vuorokausirytmiä, mutta tutkimusten mukaan jo yhden yön univaje vaikuttaa kehon kortisolitasoon. Terveystalo kertoo, että unettomuus voi olla sekä syy että seuraus sille, että kehomme stressitaso nousee.
”Kun keho ja mieli ovat ylivirittyneitä, on vaikea rentoutua ja nukahtaa. Stressi voi myös heikentää unen laatua ja aiheuttaa yöllistä heräilyä. Kun uni on riittämätöntä tai huonolaatuista, kehon stressihormonit pysyvät korkealla ja aiheuttavat lisää stressiä”, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala kuvailee tiedotteessa.
Keho erittää kortisolia luontaisesti tilanteissa, joissa ihminen on energiaansa vaativien asioiden äärellä. Kohtala selittää, että normaalille ja hyvälaatuiselle stressille on tarvetta esimerkiksi siinä, miten ihminen suoriutuu päivän tehtävistä.
Kehon kortisolitaso lähtee luontaisesti nousemaan aamusta ja laskee iltaa kohden, mikä auttaa rauhoittumaan unille. Univaje ja unettomuus kuitenkin lisäävät kortisolin määrää ja pitävät sen korkeampana läpi vuorokauden. Kohtalan mukaan kohonnut stressihormonin määrä voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa myös seuraavan yön nukkumista.
”Satunnaisista univaikeuksia ei kannata huolehtia, mutta jos kortisolitaso on pitkään normaalia korkeammalla, se voi lisätä riskiä fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistuneisuuteen”, hän sanoo.
Riittävät yöunet auttavat tunteiden säätelyssä
Kohtalan mukaan kun ihminen kokee stressiä, hän kokee olevansa sellaisten haasteiden tai vaatimusten edessä, joihin omat voimavarat ovat joko tiukoilla tai eivät riitä. Hän lisää, että lyhytaikainen stressi voi auttaa ihmistä tekemään parhaansa, mutta pitkittynyt stressi on monin tavoin haitallista. Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, ovat monet sen vaikutukset ihmiseen myös fyysisiä.
”Stressitilasta kertovat esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, sydämentykytys tai selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi jännittyneisyys, ärtymys, uniongelmat, muistiongelmat tai ahdistuneisuus. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus”, Kohtala kertoo.
Kun ihminen saa nukuttua riittävästi ja laadukkaasti, auttaa se hallitsemaan stressiä paremmin. Tämä johtuu siitä, että riittävät yöunet edistävät tunteiden säätelyä ja resilienssiä, eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Kohtalan mukaan univajeessa limbinen järjestelmä, tunneaivoalue, reagoi herkemmin asioihin.
”Samalla unenpuute heikentää etuotsalohkon toimintaa, joka on vastuussa tietoisten tunteiden säätelystä, impulssien hallinnasta ja loogisesta ajattelusta. Tämä voi johtaa siihen, että teemme huonompia päätöksiä, koemme enemmän stressiä ja esimerkiksi ärtymys näkyy meistä herkemmin ulospäin”, psykologi kuvailee.
Ruuhkavuosien aiemmin julkaistusta artikkelista löydät vinkkejä, miten voit yrittää nukkua öisin paremmin. Voit lukea artikkelin täällä, kun taas täältä löydät artikkelin, jossa on listattu unen asiantuntijoiden vinkkejä, miten he selviävät päivästä univajeisena.
Teksti: Miia
