Päävastuu lasten kasvatuksesta on aina vanhemmalla. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea vanhempaa hänen kasvatustehtävässään, sekä ottaa vastuun lapsesta, jos vanhempi ei siihen kykene.
Lapsen kasvatus on aina kaksisuuntainen tapahtuma: vanhempi ei kasvata yksistään lasta, vaan myös lapsi kasvattaa vanhempaansa. Lapsi kasvaa ja kehittyy osana perhettä, tuki- ja läheisverkostoa sekä yhteiskuntaa. Vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia kasvattajia. Jokainen vanhempi kasvattaa lastaan omien näkemysten ja arvojen mukaisesti.
Lapsen yksilöllinen temperamentti vaikuttaa myös osaltaan siihen, kuinka häntä kasvatetaan. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat siten, että eri aikakausina lapsia on kasvatettu eri tavalla.
Nykyajan vanhemmat ovat epävarmoja
Vanhemmat ovat nykyään hyvin yksin kasvatustehtävänsä kanssa, kun ympäriltä puuttuu suvun tuki. Ennen vanhaan esimerkiksi isovanhemmat asuivat samassa taloudessa, mutta nykyään välimatkat heidän luokse voivat olla hyvinkin pitkiä.
”Ehkei se ole vastuun väistämistä, vaan epävarmuutta, joka näkyy vaatimuksina ja vaateina. Tämän päivän vanhemmat ovat todella yksin, eikä ehkä osata tai uskalleta kysyä. Edes omilta vanhemmilta ei aina saa tukea. Vastasyntyneen vanhemmat eivät välttämättä ole olleet missään kosketuksissa lapsiin ennen omansa syntymää,” pohtii sosionomi Heli Junno.
Jotkut vanhemmat vaativat lapselleen hyvin yksilöllistä kohtelua päiväkodissa ja koulussa unohtaen, että ryhmissä on ohjaajan ja opettajan vastuulla suuri määrä lapsia.
”Individualismin eli yksilöllisyyden vaatimus on kasvanut. Niin vanhemmat kuin lapset pitäisi kohdata heidän omilla ehdoillaan. Päiväkodissa on kuitenkin aina kymmenen muutakin lasta ja heidän tarpeensa, jolloin kompromissit ovat välttämättömiä. Yksilöllisyyttä toki huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, mutta ei lapsen sosiaalisen kasvun hinnalla. Esimerkiksi ruokapöydässä lapsi ei valitse, kenen vieressä istuu,” sanoo Heli Junno.
Yhteiskunnan tukitoimet
Sosiaalipalvelun, lastenpäivähoidon ja toimeentulotuen lisäksi kunnan tulee järjestää lapselle ja hänen perheelleen tarvittaessa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Niitä ovat esimerkiksi taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö ja tuet koulunkäyntiin, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin ja niin edelleen.
Yhteiskunnan tukitoimet koskettavat kaikenlaisia perheitä, eikä sitä tulisi nähdä negatiivisena asiana. Yhteiskunnan tukitoimet korostuvat nykypäivänä, koska elämme individualismin aikaa ja perheet ovat melko yksin. Lisäksi apua on nykyään saatavilla yhteiskunnan taholta enemmän, kuin ennen.
Oletko ymmärtänyt vastuusi vanhempana oikein? Millä tavoin yhteiskunta on tukenut sinua kasvatustehtävässäsi tähän mennessä?
Lähteet: Duodecim, Perheille, YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
No niinpä. Tuo asia on valitettavasti päässyt unohtumaan monilta vanhemmilta. Kotona lapsen kuuluu oppia hyvät tavat, muiden ihmisten kunnioitus ym.