Jos lapsi oppii ymmärtämään ja puhumaan useampaa kuin yhtä kieltä lapsuudessaan, tämä on suuri voimavara elämässä. Kielitaito avaa maailman lapselle aivan uudella tavalla ja luo paljon erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi opiskelun ja työuran suhteen. Toisen kielen oppimisesta nuorena on myös monia muita hyötyjä. Lasta kannattaakin kannustaa opettelemaan äidinkielen lisäksi muita kieliä pienestä pitäen.
Parents- sivustolla kerrotaan, että kaksikielisyyden on havaittu useissa tutkimuksissa hyödyttävän lasta monilla tavoilla. Lapsuudessaan kaksi kieltä oppineiden henkilöiden on huomattu esimerkiksi pystyvän havaitsemaan nopeammin visuaalisia muutoksia verrattuna henkilöihin, jotka oppivat muita kieliä vasta myöhemmin elämässään. Kaksikieliset henkilöt vaikuttivat myös kykenevän hallitsemaan paremmin tarkkaavaisuutensa siirtymistä visuaalisesta kohteesta toiseen. Näiden erojen on spekuloitu mahdollisesti johtuvan siitä, että kaksikielinen ihminen joutuu mielessään samaan tapaan tekemään nopeita siirtymiä kahden eri kielen välillä.
Näiden havaintojen lisäksi uudet tutkimukset ovat paljastaneet myös monia muita kaksikielisyyden mukanaan tuomia etuja. Kaksikielisten lasten on esimerkiksi joissakin tutkimuksissa havaittu olevan sosiaalisesti ymmärtäväisempiä verrattuna yksikielisiin lapsiin. Kaksikieliset lapset vaikuttavat myös ilmaisevan useammin empatiaa verrattuna yksikielisiin. Tämä voi ilmetä käytännössä esimerkiksi parempana kykynä ymmärtää muiden näkökulmia, ajatuksia, intohimoja, aikeita sekä äänensävyjä.
Kahden kielen oppiminen lapsuudessa on hyväksi lapsen aivojen kehitykselle
Kaksikielisten lasten on havaittu olevan tehokkaampia multitaskauksessa, eli useamman tehtävän samanaikaisessa suorittamisessa. He vaikuttavat joidenkin tutkimusten mukaan myös olevan keskimäärin parempia ongelmanratkaisussa ja suunnitelmallisuudessa verrattuna sellaisiin lapsiin, jotka ovat oppineet lapsuudessaan vain yhden kielen.
Näin voit auttaa lastasi oppimaan toisen kielen
Tutkimuksissa on havaittu, että lapset oppivat puhumaan uutta kieltä natiivin kaltaisella aksentilla selkeästi tehokkaammin kuin aikuinen kielenopiskelija. Tämä ero tehokkuudessa verrattuna aikuisiin on havaittavissa noin seitsemääntoista ikävuoteen saakka, joten vaikka lapsi ei olisi opetellut muita kieliä varhaislapsuudessaan, myöhemminkin aloitettu kielenopettelu on hyvin hyödyllistä. Toki mitä nuorempana aloittaa, sitä tehokkaampaa oppiminen on ja sitä selkeämpiä ovat myös uuden kielen oppimiseen liitetyt hyödyt.
Esimerkiksi seuraavien apukeinojen on havaittu auttavan tehokkaasti lapsen kielenoppimista:
- Kaksikielisten kirjojen lukeminen
- Leikkitreffeillä käyminen kaksikielisten ystävien kanssa
- Kaksikielisen hoitopaikan tai lastenhoitajien käyttö
- Ruutuaikaa toisella kielellä
Lapsi voi myös käydä koulua, jossa opetus tapahtuu toisella kielellä kuin mitä kotona puhutaan. Jos esimerkiksi kotona puhutaan vain suomea, lapsi voi käydä ruotsinkielisen päiväkodin ja aloittaa sen jälkeen ruotsinkielisessä koulussa. Näin lapsi oppii suomenkielen lisäksi myös ruotsinkieltä jopa natiivin tasolla, vaikka vanhemmat eivät itse puhuisi lainkaan ruotsia. Ruotsinkielen hallitsemisesta on aikuisena paljon etua ja hyötyä työelämässä.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja