Jos aikuiset tekisivät tekoja, joita joissakin kouluissa tapahtuu kiusaamisen yhteydessä, kyseessä olisivat vakavat rikokset. Usein teot vaikuttavat kiusatun elämään haitallisesti myös aikuisena. Silti kiusaamistapauksiin on välillä hyvin vaikeaa puuttua, varsinkin jos kiusaaja on alaikäinen.
Toisinaan tulee epäuskoinen olo lukiessa lehdistä, kuinka raa’asti lapset kiusaavat toisiaan koulussa sekä fyysisesti että henkisesti. Jos monien kiusaamistapausten kuvaukset pitäisi samana, mutta lapsen sijaan asettaisi aikuisen, puhuttaisiin hyvin vakavista rikoksista, joista seuraisi rankkoja tuomioita.
Viime aikoina on uutisoitu paljon koulukiusaamisesta sen eri muodoissaan, mikä on hyvin tärkeää tietoisuuden lisäämiseksi. Jotkut lapset ovat jopa joutuneet jäämään kokonaan koulusta pois jatkuvan systemaattisen kiusaamisen takia. Kiusaaminen on voinut olla sekä fyysistä että henkistä.
Alle 15-vuotiasta lasta ei voida asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka vahingonkorvausvelvollisuus häntä koskeekin. Tämä on toki aivan oikein, sillä usein nuori lapsi ei voi ymmärtää täysin tekojaan tai niiden seuraamuksia. Tästä huolimatta mielen usein valtaa suru, kun lukee julmuuksista, joita nuoret tekevät toisille nuorille.
Kiusaaminen voi vaikuttaa lapsen koko aikuiselämään haitallisesti
Jokainen voi kuvitella, millä lailla jatkuva, läpi koko lapsuuden kestävä kiusaaminen vaikuttaa kasvavan nuoren mieleen. Pahimmillaan kiusaaminen voi jättää henkisiä arpia, jotka ilmenevät esimerkiksi masennuksena ja ahdistuksena läpi ihmisen koko elämän. Itsetuntoon kiusaaminen vaikuttaa lähes aina.
Yhteiskunnassa on ryhdytty moniin toimiin kiusaamisen ehkäisemiseksi, mikä on hieno asia. Silti liian usein kuullaan surullisia tarinoita tapauksista, joissa kaikki osapuolet koulua myöten ovat olleet tietoisia kiusaamisesta, mutta silti riittävän konkreettisia toimia ei ole voitu tehdä kiusaamisen estämiseksi. Mielessä herää tällöin kysymys, onko todella niin, että järjestelmää ei voida muuttaa siten, että tällaisiin äärimmäisiin tapauksiin olisi helpompi puuttua.
Jos kiusaaminen on saanut sellaisia muotoja, joissa aikuisen kohdalla kyseessä olisi vankilatuomioon johtava teko, tulisiko tilanteessa ottaa huomioon nykyistä enemmän se suunnatonta haitta, jonka teko aiheuttaa kiusatulle?
Asioissa on toki usein monia puolia. Myös kiusaaja tarvitsee apua ja järjestelmän tulee myös auttaa häntä. Kuitenkin jos vertaa suurta haittaa, joka kiusatulle tilanteesta aiheutuu siihen haittaan, joka kiusaajalle aiheutuisi jos tilanteeseen puututaan riittävän tiukasti, pitäisikö kuitenkin kiusatun lapsen mahdollisesti koko elämään kohdistuvan negatiivisen vaikutuksen painaa vaakakupissa eniten? On hyvä muistaa, että kiusaamiseen puuttuminen ei ainoastaan auta kiusattua, vaan voi auttaa myös kiusaajalasta katkaisemaan kehityspolun, joka tulee mahdollisesti johtamaan häiriökäyttäytymiseen myöhemmin hänen elämässään ja sitä myöten hankaluuksiin hänelle itselleen.
Lähde: Yle
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja