Tutkimus: Raskauden aikana nautittu kofeiini voi muuttaa sikiön hermoratoja ja johtaa erilaisiin käyttäytymisen häiriöihin myöhemmin lapsuudessa

Kuva: Fallon Michael

Teksti: Anna-Leena

Suomi on ylivoimainen ykkönen, mitä kahvinjuontiin tulee. Keskimäärin suomalainen käyttää paahdettua kahvia vuoden aikana lähes 10 kiloa: enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomessa on kauan ajateltu, että kohtuullinen määrä kahvia raskaana ei haittaa kehittyvää sikiötä. Tuoreen Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen tulokset kuitenkin herättävät pohtimaan, onko kofeiinipitoisten juomien nauttiminen raskauden aikana sittenkään hyvä idea.

Selkeitä muutoksia kofeiinille altistuneiden lasten aivokuvissa

Tuoreessa Rochester Medical Center -yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että kofeiinilla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen aivojen kehitykseen. Raskauden aikana nautittu kofeiini voi muuttaa sikiön hermoratoja, johtaen erilaisiin käyttäytymisen häiriöihin myöhemmin lapsuudessa.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 9000 9- ja 10-vuotiaiden lasten aivokuvia. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 4013 oli nauttinut kahvia useammin, kuin kerran viikossa. Tutkimuksessa analysoiduissa aivokuvissa paljastui selkeitä muutoksia aivojen valkoisen aineen radastoissa niillä lapsilla, jotka olivat sikiöaikana altistuneet kofeiinille. Valkoisen aineen tehtävä on yhdistää eri aivoalueita toisiinsa. Kofeiinille sikiöaikana altistuneilla lapsilla havaittiin tutkimuksessa erilaisten käyttäytymisongelmien lisäksi ylivilkkautta sekä ongelmia tarkkaavaisuudessa.

Kofeiinin mahdolliset haittavaikutukset raskauden aikana on todettu jo aikaisemmissa tutkimuksissa. Myös muun muassa se, että sikiöllä ei ole kofeiinin pilkkomiseen tarvittavaa entsyymiä on tiedossa. Se missä vaiheessa raskautta aivojen rakenteelliset muutokset tapahtuvat on epäselvää. Onkin mahdotonta sanoa, onko yksi raskauskolmannes vaarattomampi kuin toinen kofeiinin nauttimisen kannalta. 

Kiinnitä huomiota kupin kokoon

Raskausajan kofeiinin saantia koskevaa suositusta Suomessa on kiristetty hiljattain. Siinä missä aiemmin suositus oli kolme kuppia päivässä, nykysuositus on korkeintaan kaksi 1,5 desilitran kupillista suodatinkahvia tai  yksi desilitra espressoa päivässä. Kuppien laskemisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös kupin kokoon: suomalaisten suosimat mukit ovat sen verran suuria, että annos täyttyy helposti jo yhdestä mukillisesta. 

On myös tärkeää muistaa, etta kofeiinia ei ole vain kahvissa ja teessä. Monet tuotteet sisältävät kofeiinia ja sitä onkin helppo saada liikaa huomaamatta. Kofeiinia on muun muassa energiajuomissa-ja patukoissa, suklaassa ja jopa joissain purukumeissa.

Lähde

thl.fi/fi

terveyskirjasto.fi

https://www.urmc.rochester.edu/news/story/brain-changed-by-caffeine-in-utero-study-findsTutkimusviite: Christensen, Z. P., Freedman, E. G., & Foxe, J. J. (2021). Caffeine exposure in utero is associated with structural brain alterations and deleterious neurocognitive outcomes in 9–10 year old children. Neuropharmacology, 186, 108479.

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)