Lapsella alkaa syntyä muistikuvia jo vauva-aikana, mutta ensimmäisen elinvuoden aikana muistikuvat häviävät nopeasti. Minkä ikäisenä lapsella alkaa syntyä muistikuvia, jotka säilyvät aikuisuuteen asti?
Suurin osa aikuisista muistaa lapsuudenaikaisia tapahtumia keskimäärin kolmannesta ikävuodesta eteenpäin. Tätä ennen syntyvät muistikuvat ovat niin hauraita, että ne katoavat tallentumatta pitkäkestoiseen muistiin. Lapsen kykyä muodostaa muistikuvia voi tukea esimerkiksi juttelemalla hänen kanssaan jälkeenpäin asioista, joita on tehty ja koettu yhdessä. Sen lisäksi että tämä on mukavaa yhteistä aikaa, keskustelu auttaa lasta harjoittamaan muistiaan.
Vanhempien kanssa turvallisessa ympäristössä käydyt keskustelut yhteisistä hauskoista hetkistä ja myös vaikeista tilanteista auttavat lasta oppimaan emotionaalisesti ehjien muistikuvien muodostusta myös sellaisista asioista, jotka ovat olleet vaikeita. Tämä taito lisää henkistä hyvinvointia aikuisena.
Vastasyntyneen muistijäljet ovat hauraita
Vastasyntyneellä syntyy muistijälkiä, mutta nämä ovat hyvin lyhytkestoisia. Vastasyntynyt tunnistaa esimerkiksi raskauden loppuaikana kuulemansa ihmisäänet. Vastasyntyneiden muistia ja muutoksen havaitsemisen kykyä on tutkittu muun muassa koeasetelmilla, joissa vauvalle esitetään kuvaparia, jossa toinen kuva vaihtuu toiseksi tiettyjen toistokertojen jälkeen. Muutostunnistus kehittyy lapsella muutamien ensimmäisten elinkuukausien aikana jatkuvasti nopeammaksi.
Puolivuotiaana muisti on kehittynyt jo huimasti verrattuna vastasyntyneeseen. Puolivuotias lapsi kykenee muistamaan muutamien vuorokausien ajan sellaisia uusia asioita, jotka eivät toistu säännöllisesti. Tätä on tutkittu esimerkiksi koeasetelmalla, jossa puolivuotiaalle lapselle näytetään käsinukkea, jonka kädessä on lapanen, jonka sisällä on ravistettaessa kilisevä kulkunen. Lapselle opetetaan, kuinka hän voi ottaa lapasen pois ja ravistaa sitä niin että kulkunen soi. Puolivuotiaana lapsi yleensä kykenee muistamaan liikesarjan muutamia vuorokausia. 1-2 vuoden ikäinen lapsi sen sijaan pystyy muistamaan liikesarjan kuukausien ajan.
Puhekyvyn oppiminen auttaa jäsentämään muistoja
Puhekyky ei ole ehdoton edellytys muistijälkien synnylle, mutta se edesauttaa muistijälkien jäsentelyä. Kun lapsi oppii puhumaan, hän kykenee kuvailemaan oppimiaan asioita esimerkiksi vanhemmilleen. Yhteinen keskustelu uusista asioista edesauttaa asioiden painumista muistiin.
Lapselle voi olla vaikeaa ymmärtää ajan kulua. Jos pienelle lapselle esimerkiksi sanoo, että jokin asia tapahtui edellisenä päivänä, lapsi saattaa mieltää vain, että tapahtuma on tapahtunut joskus menneisyydessä.
Lapsuusiän amnesia
Jos 5-7 vuotiaalta lapselta kysyy aiempien vuosien tapahtumista, hän saattaa tässä iässä muistaa paljon asioita. Mutta mitä vanhemmaksi tulemme, sitä vähemmän muistikuvia noilta ajoilta meillä on. Tätä ilmiötä kutsutaan lapsuusiän amnesiaksi. Lapsen muistin katsotaan vastaavan pysyvän mieleenpainamisen osalta aikuisen muistia noin 10-12 vuotiaana.
Etuotsalohko on avainroolissa monissa tietoisissa prosesseissa, esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntaamisessa tiettyihin kohteisiin. Etuotsalohko jatkaa kehittymistä koko lapsuuden ajan ja vielä pitkälle aikuisuuteen. Nykytutkimusten mukaan aivot kehittyvät vielä pitkälle kahdennenkymmenennen ikävuoden jälkeen.
Lähde: Duodecim
