Tutkimusten mukaan pitkät työpäivät ja yli 55 tuntinen työviikko vaikuttavat terveyteen haitallisesti. Huomionarvoista on, että liian pitkien päivien ja suuren tuntimäärän negatiiviset vaikutukset eivät välttämättä ilmene juuri sillä hetkellä, vaan vasta vuosien päästä.
Pahimmillaan kova työtahti voi johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. WHO:n ja ILON:n maailmanlaajuisen raportin mukaan paljon töitä tekevistä ihmisistä vuonna 2016 kuoli aivohalvauksiin ja sydänsairauksiin jopa 745 000 henkilöä. Kuolemantapausten määrä on noussut huimat 29 prosenttia vuodesta 2000.
Liiallinen rehkiminen voi lisätä myös aivohalvauksen, kuten aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riskiä. Pidemmällä tähtäimellä riski saada aivoinfarkti kasvaa jopa 45 prosenttiin. Riski suurenee, mitä pidempään henkilö on tehnyt ylipitkiä päiviä. Miesten riski sairastua on suurempi kuin naisilla. Ylipitkillä päivillä ja suurella tuntimäärällä on kuitenkin havaittu yhteys naisten diabetesriskiin. Yötyötä tekevillä naisilla taas riski sairastua rintasyöpään on korkeampi.
Töiden vaativuus voi aiheuttaa myös mielenterveysongelmia. Se voi johtaa jopa sairaalahoitoa vaativaan masennukseen. Ylipitkiä päiviä ja viikkoja tekevillä on jopa 11 prosenttia suurempi riski sairastua masennukseen. Myös erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä.
On yksilöllistä, minkä verran ihminen kestää töiden tekemistä ja sen aiheuttamaa kuormitusta sairastumatta mielenterveysongelmiin. Mikä on toiselle sopivasti, voi olla toiselle liikaa. Kuormittavuutta lisää epätasapaino ihmisen kokemien vaikutusmahdollisuuksien ja töiden vaativuuden välillä.
Töitä tehdään kovasti siitäkin huolimatta, että Suomessa työaikalain yleissäännön mukaan viikottainen työaika saisi olla viikossa enintään 40 tuntia ja päivittäin enintään 8 tuntia. WHO:n mukaan ihmiset tekevät kuitenkin yhä enemmän ylitöitä ja pitkiä päiviä, sekä suurta viikottaista tuntimäärää. Noin joka kymmenes ihminen tekee säännöllisesti pitkiä päiviä.
WHO on huolissaan töiden määrästä sekä siitä, että koronapandemia etätöineen on osaltaan pidentänyt entisestään ihmisten töiden tekoa. Etätöiden vuoksi töiden tekemisen ja vapaa-ajan, sekä kodin välinen raja on hämärtynyt.
”Mikään työ ei ole aivoinfarktin tai sydänsairauden riskin arvoinen,” WHO:n pääjohtaja Ghebreyesus painottaa.
Tiesitkö, että liiallisella töiden tekemisellä on näin suuret riskit? Teetkö sinä liikaa töitä?
Lähteet: Iltalehti, MTV, The Lancet, Tsr, ja WHO
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja